Vedin viime viikolla Color-Kolmion ja Fokan järjestämässä road showssa 45 minuutin mittaisen valaisu- ja kuvausdemon, jossa tavoitteenani oli havainnollistaa, kuinka tehdä kolme visuaalisesti erilaista kuvaa, kun käytössä on kolme valonlähdettä ja niihin muutamia erilaisia valonmuokkajia.
Ajatukseni oli, että jos miettii muutaman studiovalon hankittuaan, millaisia valonmuokkaajia tarvitsee jatkossa, jos tekee henkilökuvia. Siksi käytin mm. stripe -tyyppisiä tasovaloja, hunajakennoja ja ladonovia valaisuissa, ja mustaa kangasta joka kohdassa 🙂 Kolmantena tavoitteenani oli, että kuvat voi tehdä studiossa, mutta myös jossain muussa tilassa, joka on riittävän suuri.
Valkea tausta, hallittu valo – ja malli voi liikkua vapaasti valossa
Ajatukseni oli rakentaa ensimmäiseen kuvaan valaisu, jossa mallin on helppo liikkua ja valaisu pysyy suunnilleen samana liikkeestä huolimatta, vähän sellainen muotikuvamainen valaisu.
Valaisin taustalla olleen valkean seinän kahdella valonlähteellä, joissa molemmissa oli valonmuokkaajana sateenvarjoheijastin. Näin valo levisi riittävän laajalle, ja sain taustan tasaisen vaaleaksi.
Päävalon asetin suoraan kameran taakse ja kiinnitin siihen valomuokkaajaksi stripe -tyyppisen tasovalon pystysuoraan asentoon. Näin sen valo valaisi kohteen kapeammin, ja se mahdollisti paremmin mm. käsivarsien muodon näkymisen.
Mallilla oli myös tarkoituksellisesti kiiltäväpintainen mekko, ja päävalo valaisi siihen hauskasti kiiltoa. Tällä valaisulla valon suunta ei luonut muotoa malliin, vaan mallin molemmilla puolilla olleet mustat kankaat (kohtisuoraan kameran takaa valaiseva päävalo ei luo malliin valo- ja varjopuolta).
Alla olevat kuvat havainnollistavat hyvin sitä, mitä tarkoittaa valon hallinta. Valkea seinä heijastaa suurimman osan siitä valosta takaisin, joka siihen osuu. Vaikka malli on varsin kaukana seinästä, lankeaa siitä sekä malliin että kameran objektiiviin hajavaloa. Tämä hajavalo näkyy ensimmäisessä kuvassa mallin kasvoissa, poskien ääriviivoissa näkyy selvästi seinästä heijastuva valo. Lisäksi hajavalo näkyy kaikkialla kuvan tummissa sävyissä: ne ovat kaikki harmaita.
Jälkimmäisessä kuvassa taustavalojen ja mallin väliin asetettiin metalliset kehikot, joihin oli kiinnitettynä mustaa kangasta (kiitos “ihmisjalustat” Atte ja Pete 🙂 ). Nämä kankaat toimivat sekä vastavalosuojina, ja samalla ne estivät valoa pyörimästä hallitsemattomasti ympäri kuvaustilaa. Mustien kankaiden avulla myös mallin ääriviivat saatiin kontrastisemmiksi ja tummemmiksi.
Aika iso ero, vai mitä. Itse en lähde mihinkään studio-, enkä miljööhenkilökuvaustilanteeseen ilman riittävää määrää puristimia, kehikoita, mustaa kangasta ja jalustoja, joilla voi rakentaa tumman kohdan haluamaansa paikkaan.
Valaisukaavio:
(1) Päävalo: Elinchrome D-Lite RX 4 + valonmuokkaaja Phottix stripe 35 x 140 cm (pystysuorana)
(2) Taustavalo: Elinchrome D-Lite RX 4 + sateenvarjoheijastin (16 cm, 90°)
(3) Taustavalo: Elinchrome D-Lite RX 4 + sateenvarjoheijastin (16 cm, 90°)
(4) Vastavalosuoja: Lastolite Skylite 1 x 2 m + musta kangas pingotettuna
(5) Vastavalosuoja: Lastolite Skylite 2 x 2 m + musta kangas pingotettuna
(6) Tausta: valkea seinä
Vaikka alla oleva kuva näyttää siltä, että mallin asentoa ohjattiin, niin kyllä se jäi tässä ekassa kuvassa tekemättä kokonaan, kun oli kello tikitti eteenpäin, ja oli aika siirtyä seuraavaan settiin… 🙂
Musta tausta, korkovalot ja hallittu valo – ja malli voi vielä vähän liikkua valossa
Seuraavassa kuvassa taustaksi asetettiin keikkataustateline ja siihen kiinnitettiin musta kangas. Edellisen kuvan taustavaloihin kiinnitettiin stripet ja ne käännettiin mallin molemmille puolille korkovaloiksi.
Päävaloon asetin noin 60 x 60 cm -kokoisen tasovalon (joka kuuluu D-Lite to-Go -settiin). Käänsin päävalon valonmuokkaajan siten, että se oli “salmiakkiasennossa” (ks. kuva alla) suhteessa mallin kasvoihin, koska näin sen muoto mukaillee paremmin kasvojen muotoa verrattuna “neliöasentoon”.
Tässä valaisussa olisi tarvittu vielä neljäs valonlähde täytevaloksi, jotta kuva-alan varjokohdat olisi saatu vaaleammiksi. Nyt ainakin osa niistä jäi liian tummiksi, ja näin muodottomiksi ja sävyttömiksi. Mutta kolmella mentiin tällä kertaa. Lisäksi olisin mielelläni valaissut kuvassa näkyvää kättä hieman enemmän, koska se näyttää tässä kuvassa ikävän muodottomalta ja kaksiulotteiselta 🙁
… ja sitten taas eteenpäin, kello tikitti!
Valaisukaavio:
(1) Päävalo: Elinchrome D-Lite RX 4 + valonmuokkaaja Elinchrome 60 x 60 cm -tasovalo
(2) Korkovalo: Elinchrome D-Lite RX 4 +valonmuokkaaja Phottix stripe 35 x 140 cm (pystysuorana)
(3) Korkovalo: Elinchrome D-Lite RX 4 +valonmuokkaaja Phottix stripe 35 x 140 cm (pystysuorana)
(4) Vastavalosuoja: Lastolite Skylite 1 x 2 m + musta kangas pingotettuna
(5) Vastavalosuoja: Lastolite Skylite 2 x 2 m + musta kangas pingotettuna
(6) Tausta: Phottix keikkateline, johon oli kiinnitetty Phottix 3 x 6 m saumaton, musta kangas
Alla oleva kuva otettu kameran suunnasta: kuvassa etualalla näkyvät vastavalosuojina toimivat pingotetut mustat kankaat, eli tässä setissä ne tuotiin mallin etupuolelle, koska muuten korkovalot olisivat osuneet suoraan objektiiviin ja aiheuttaneet hajavaloheijastuksia. Lopputuloksena olisi ollut harmaa ja kontrastiton kuva.
Vähän joutuu kuvaaja kurkistelemaan kankaiden välistä, kun ohjaa malliaan…
Musta tausta, korkovalot ja hallittu valo – ja malli ei voi liikkua enää yhtään
Viimeiseen kuvaan vaihdoin – kellon tikittäessä armottomasti kohti loppua – päävalon valonmuokkaajaksi tiukan hujakennon, jotta saisin rajatun valon mallin kasvoille. Lisäksi siirsin päävalon lähemmäs kameraa, jotta se valaisi mallin kasvot lähes perhosvalomaisesti.
Pelkkä hunajakenno ei kuitenkaan riittänyt rajaamaan valoa riittävän jännittävästi, joten lisäksi rajasin sitä kahdella suurella ladonovella. Ajan puutteen vuoksi en kiinnittänyt ladonovia mihinkään, vaan pidin itse toista ja apunani ollut Atte toista.
Tässä kuvassa olisi tosiaan tarvittu täytevaloa, koska kasvojen varjot jäävät liian tummiksi. Erityisesti minua häiritsee se, että lähempänä kameraa oleva käsivarsi jää niin muodottomaksi. Siksi rajasin sitä pois kuvasta mahdollisimman paljon ja tummensin lähes mustaksi, ettei sen muodottomuus kiinnittäisi liikaa katsojan huomiota.
Valaisukaavio:
(1) Päävalo: Elinchrome D-Lite RX 4 + valonmuokkaajat: standardiheijastin (21 cm, 50°), hunajakenno (8°) ja ladonovet (44 x 35 cm)
(2) Korkovalo: Elinchrome D-Lite RX 4 +valonmuokkaaja Phottix stripe 35 x 140 cm (pystysuorana)
(3) Korkovalo: Elinchrome D-Lite RX 4 +valonmuokkaaja Phottix stripe 35 x 140 cm (pystysuorana)
(4) Vastavalosuoja: Lastolite Skylite 1 x 2 m + musta kangas pingotettuna
(5) Vastavalosuoja: Lastolite Skylite 2 x 2 m + musta kangas pingotettuna
(6) Tausta: Phottix keikkateline, johon oli kiinnitetty Phottix 3 x 6 m saumaton, musta kangas
… ja niin oli mennyt 44 minuuttia ja oli aika kiittää kaikkia. Toivottavasti paikalla olleet saivat vinkkejä ja muistinvirkistystä siihen, miten eri tavoin valonmuokkaajia voi käyttää kuvien visualisoinnissa.
Itselleni hauskan lisän toi se, että kuvaukset toteutettiin Leica SL kameralla ja objektiivina oli Leica Vario-Elmarit-SL 24-90mm f/2.8-4, jotka sain käteeni muutama tunti ennen tapahtumaa. Onneksi paikalla oli Leican edustaja Espen Harward, jonka kanssa Leica Image Shuttle 3 Liveview -ohjelma saatiin käyttöön näppärästi ja kaikki paikallaolijat näkijät paikoiltaan kameran kuvan screenin välityksellä.
Ja tässä kohdassa haluan vielä kiittää niitä VVI:n oppilaita, jotka auttoivat minua koko demon ajan ja saimme tehtyä kaiken sovitussa aikataulussa. Kiitokset siis Suskille mallina olemisesta, Petelle ja Atelle assareina toimimisesta 🙂 Olipa huippuilta 🙂
Kiitokset myös toimintakuvien ottamisesta: Pasi Salokannel/Foka ja Jarkko Viljanen/VVI.
