Takatalvea ja suoraa auringonvaloa – ensimmäinen säikäytti meidät viime viikonloppuna ja jälkimmäistä toivotaan paljon lisää tulevaksi kesäksi 🙂
Kuvasin aiemmin keväällä Canon Nordic -yhteistyötä varten ystävääni Milaa Kuopiossa Kallaveden jäällä. Tavoitteena oli tehdä henkilökuva, jossa on näkyvissä pohjoismaista luontoa.
Ja halusin kuvaan myös sitä suoraa auringonvaloa, kun maaliskuussa vihdoin saatiin valoa pitkän pimeyden jälkeen. Onneksi säiden herra oli myötämielinen juuri sinä ainoana aamuna, kun olimme Milan kanssa samalla paikkakunnalla. Eikä pakkastakaan ollut kuin kymmenisen astetta 🙂
Kuvien visualisoinnin osalta ajatukseni oli tehdä kaksi erilaista kuvaa. Toisessa malli on lähellä kameraa ja taustalla näkyy maisemaa jonkin verran. Ja toisessa kuvassa malli on pienempänä kuva-alalla ja itse maisema täyttää suuren osan kuva-alasta. Objektiivin vaihtaminen muuttaa katselukulmaamme edessämme näkyvään maisemaan suunnattomasti. Tämän takia kuvaan usein miljöössä henkilökuvia myös laajakulmaisella objektiivilla.
Tässä tapauksessa ensimmäinen kuva on otettu Canon EF 85 mm 1.2 L -objektiivilla ja jälkimmäinen kuva 24 – 70 mm 2.8L -objektiivilla (24 mm asennossa).
Kuinka asetella malli, kun kuvaa suorassa auringonvalossa?
Malli kannattaa asettaa suorassa auringonvalossa siten, ettei hänen tarvitse katsoa aurinkoon päin. Suora auringonvalo on niin kirkasta, ettei kuvattava oikein voi pitää silmiään auki, tai ainakin joutuu siristelemään silmiään, jos aurinko paistaa suoraan niihin. Tällöin ei oikein voi keskittyä kuvassa olemiseen. Lisäksi silmät alkavat vuotaa helposti ja mahdollinen meikki suttaantuu.
Mallille kaikkein vaivattomin tapa olla suorassa auringonpaisteessa on se, että aurinko on hänen selkänsä takana. Tällöin malli voi pitää silmiään auki siristelemättä.
Kun kuvaa suorassa auringonvalossa, kannattaa myös muistaa se, että mallille voi olla tukalaa olla porottavassa paahteessa pitkän aikaa.
Tässä kuvauksessa mallilla ei ollut kuuma, vaan enemmänkin kylmä. Mutta jos kuvaa kesällä, ei kannata grillata malliaan kovin kauan aikaa auringossa, ettei tälle tule huono olo.
Ja mukaan kannattaa varata sateenvarjo, jonka alla malli voi olla varjossa kuvausten välillä. Näin myös mahdollinen meikki kestää paremmin kuumuuden.
Kuinka valaista, kun kuvaa suorassa auringonvalossa?
“Sunny Sixteen” on hyvä lähtökohta kameran asetusten määrittämiselle, kun kuvaa suorassa auringonvalossa.
Sunny Sixteen tarkoittaa sitä, että ISO -arvo on 100, valotusaika 1/125s ja kuvausaukko f16. Nämä säädöt asetin kameraan aluksi ja sitten hienosäädin niitä hieman. Aurinko ei ollut tällä kertaa ihan niin kirkas ja lopullinen kuvausaukko taisi olla f11. Näillä asetuksilla saa aikaan kuvan, jossa kuvassa näkyvä miljöö valottuu oikein.
Kun kuvaa suorassa auringonvalossa, kannattaa myös käyttää lisävalonlähteitä. Auringonvalo on niin tehokas, että ilman lisävalonlähteitä malli jää liian tummaksi ja varjoon, eikä ilme näy kuvassa.
Ensimmäinen kuva havainnollistaa sitä, miltä tilanne näyttää ilman lisävalonlähteitä kuvattuna.
Tavoitteeni oli valaista kuva siten, ettei lisävalaisu näy ja kuva näyttää sille kuin siinä olisi vain vallitsevaa valoa. Tämän takia asetin päävalon kamerasta katsottuna oikealle puolelle. Tämä siksi, että aurinko näkyy kuvan oikeassa reunassa. Näin lisävalonlähteet ikäänkuin “jatkavat” vallitsevan valon suuntaa.
Suoran auringonvalon valon luonne on kovaa ja siksi myös lisävalonlähteiden valon tulee olla kovaa. Käytin kuvien valaisussa Canon Speedlite 600 EX-RT -käsisalamoita. Käsisalamat ovat kooltaan pieniä ja tuottavat siten kovaa valoa. Yleensä käytän niissä valonmuokkaajia, mutta tällä kertaa laajan kuvarajauksen ja suoran auringonvalon takia käytin niitä ilman mitään muokkaajia.
Laajan rajauksen takia lisävalo oli sijoitettava varsin kauas mallista ja suoran auringonvalon kirkkauden ja tehon takia tarvitsin kaiken tehon myös lisävalonlähteistä.
Suora auringonvalo on niin kirkasta ja tehokasta, että valaisussa tarvitaan päävalon lisäksi myös täytevalo. Muuten mallin varjo-aleet jäävät liian tummiksi. Tämän takia asetin toisen käsisalaman täytevaloksi selkäni taakse. Lisäksi asetin täytevalon päälle CTO -suotimen (convert to orange), jotta saisin täytevalosta aavistuksen lämpimämmän kuin päävalosta.
Alla olevasta kuvasta näkee hyvin, miten lisävalonlähteet on asetettu suhteessa malliin.
Kuvaustilanteessa on syytä huomioida, että täytevalo varmasti pysyy kuvaajan selän takana. Jos vaihtaa paikkaa ja täytevalo jää kuvaajan (tässä tapauksessa) vasemmalle puolelle, valaisee se mallin ikäänkuin “väärältä puolelta” suhteessa vallitsevaan valoon. Tällöin mallin kasvoille muodostuu sekavia ristivarjoja, eikä kuva enää näytä sille, että siinä on vain vallitsevaa valoa.
Lisäksi kun käyttää ohjeluvun periaatetta, molemmat lisävalonlähteet ovat samantehoisia, eikä kummassakaan ole valonmuokkaajaa, riittää varsin hyvin, että asettaa täytevalon jonkin verran kauemmas mallista, niin saa kasvoille valo- ja varjopuolen (CTO-suodin vähentää myös hieman valotehtoa).
Kesää kohti mennään ja toivottavasti aurinko näyttäytyy meille useana päivänä! Aurinkoinen ja kirkas päivä on haasteellinen kuvaajalle, mutta kirkasväriset ja kesäiset kuvat varmasti palkitsevat jokaisen kuvaajan 🙂
Ja tarkemmin suorassa auringonvalossa valaisemista voi lukea Valo ja valaisu -kirjasta 🙂