Näin tehtiin Valaisua Valtiosalissa -artikkeli Kameralehteen

Minua pyydettiin tekemään uusimpaan Kamera-lehteen opetusartikkeli valaisusta. Kun sitten mietin, millaisen jutun tekisin, niin mieleeni tuli, että olisipa mielenkiintoista kuvata miljööhenkilökuva paikassa, jonne ei välttämättä tule muuten mentyä... siitä lähti idea Valaisua Valtiosalissa -artikkeliin.

Valo ja valaisuhan on intohimoni, ja siksi tätäkin juttua oli hauskaa lähteä tekemään. Ennen ja jälkeen –kuvat havainnollistavat hyvin, mitä lisävalaisulla voi tehdä... olen avannut koko kuvausprosessin Kamera-lehdessä (03/2019), joten siitä voi lukea mm.

  • miksi kuvauspaikaksi valikoitui Valtiosali
  • millainen kuva oli tavoitteena
  • miten suunnittelin valaisun
  • miten suunnittelin ja päätin muut kuvan visualisointiin liittyvät yksityiskohdat

Alla kuitenkin muutamia toimintakuvia, joista kokonaisuus hahmottuu (kuvat: Minna Palmén).

Tehtiin töitä valvovan silmän alla... sain kuvausluvan sillä ehdolla, että Salolaisen avustaja Tommi Pyykkö valvoo toimintaa koko ajan.

Välillä Tommi joutui myös testimalliksi.

Kuvauspaikan valintaan vaikutti haluamani visualisoinnin lisäksi se, että kulkuyhteyden salista käytävään oli säilyttävä koko kuvauksen ajan.

Kuvauskin tehtiin valvovan silmän alla... Tommi vahtii, ettei kukaan ohikulkija törmää lamppuihin...

Pertti Salolainen on myös innokas kuvaaja, ja olemmekin tavanneet aiemmin juuri valokuvauksen merkeissä. Tämän takia loppuun tehtiin kuva myös kameran kanssa...

...ja siitä kuvasta tuli mielestäni hauska. Ja ehkäpä jopa enemmän sellainen, mikä kertoo Salolaisen fiiliksistä ja tekemisen kohteista tuleville eläkepäiville.

Ja lopuksi perinteinen ryhmäkuva. Kiitokset tiimille ja ISO erityiskiitos Minnalle avustamisesta :)


Fotarit 7 – kaverin kivaa harrastusta kuvaamassa

Fotarit 3 – kaverin kivaa harrastusta kuvaamassa

Entisenä kiekkoilijana olisin mielelläni tehnyt tämän jakson jäähallissa ja jääkiekon parissa, mutta tuotantotiimin “nuoriso-osasto” oli sitä mieltä, että se ei välttämättä ole hyvä vaihtoehto… ja olihan minun oltava lopulta samaa mieltä.

Kun suunnittelimme Fotarit –ohjelmaa, oli meillä YLE:n puolesta työpaja, jossa mietittiin, miltä ohjelma näyttää ja kuulostaa. Mietimme mm. erilaisia adjektiiveja, mitkä kuvaavat ohjelmaa. Suuresta joukosta adjektiiveja valitsimme viisi ja niiden joukossa olivat mm. ilmava, hyvä fiilis ja hipsterillinen. Joten näillä perusteilla jääkiekko sivuutettiin ja päästiin kiipeilyn pariin – eipä kyllä haitannut, kun itsekin oppi uutta uudesta lajista. Ja kun katsoi, millä riemulla Seela, Fanni, Elkku ja Nikke kiipeilivät, niin oltiinhan todellakin valittu oikea paikka! Ja luulenpa, että meitä vähän vanhempia harmitti, kun me oltiin vaan “maassa” kameroiden ja muiden välinedien takana. Fotarit –ohjelman 7.osa kuvattiin siis Tampereen Kiipeilykeskuksessa ja kiipeilymestarina toimi Antti.

Sitten ollaankin lähes valmiita aloittamaan opetusosuus ja kolme tärkeää pointtia, mitkä kannattaa huomioida, kun kuvaa kaveria tekemässä jotain kivaa! (Kuvat: Jasmin Beloued).

Antti saikin sitten kiivetä useaan kertaan, että saatiin kaikki kolme pointtia havainnollistettua, mutta hyvin homma sujui.

Kuvauspäivät olivat pitkiä ja välillä oli kerättävä energiaa. Olin varannut jokaiselle kerralle teemaan sopivia karkkeja välivirkistykseksi – tällä kertaa mukana oli erilaisia “köysiä”.

Opetuksen ja kiipeilyn jälkeen oli sitten kuvausosuus – näytti kyllä siltä, että sekä kuvaajalla että mallilla oli hauskaa (kuvat: Tiina Puputti).

Kuvaukset tehty ja sitten taas kuvapalautteen pariin… (kuvat: jasmin Beloued).

.. ja tietenkin tositoimia odotellessa perinteinen ryhmäkuva!

… ja taas välitekemistä ryhmäkuvan merkeissä..

Muutakin välipuuhaa…

Välillä piti olla lähes paikoillaan ja pohtia, millaista oli tänään kuvata…

… ja sitten taas mentiin loppuhuipennukseen…


Fotarit 6 – Suuren kohteen kuvaaminen

FOTARIT JA SUUREN KOHTEEN KUVAAMINEN YLE AREENASSA

Fotarit 6 – suurta kohdetta kuvaamassa

Matkoilla kuvaamme puhelimella mm. rakennuksia ja muistomerkkejä. Tällä kertaa emme voineet lähteä Pariisiin kuvaamaan Eiffel-tornia, joten mietimme, missä voisimme Pirkanmaalla kuvata suuri kohteita siten, että katto olisi päämme päällä sateen varalta ja kohteet olisivat nuorista kiinnostavia. Mieleen tuli Satakunnan lennosto ja Hornetit – ja eikun vain ottamaan yhteys tuttavaani Antti Rautioon, joka työskentelee Hornetien koelentäjänä.

Tätä kautta päästiin tutustumaan paikkaan ja pääsin katsomaan, voisimmeko toteuttaa jakson siellä… ja kyllähän Pirkkalasta löytyi sitten näyttävä ja kuvauksellinen halli, johon saatiin visuaalisesti hienoon muodostelmaan muutamia eri konetyyppejä. Täydellinen lokakaatio Fotarit -ohjelmalle ja suurten kohteiden kuvaamiselle – ja taatusti myös jännittävä. Meille kaikille.

Satakunnan lennoston puolesta mukana oli Hornetien koelentäjä Mikko “Tango” Kankaisto, joka veti osuutensa superhyvin. Ja kyllä Fotareilla riitti kysyttävää, ja Mikkohan vastailla mainiolla Tampereen murteellaan, mikä on aina savolaisen ja 15 vuotta Tampereella asuneen korvissa yhtä kotoisaa (kuvat: Ville Juvonen).

Esittelykierros aloitettiin harjoituskone Vinkasta, siitä edettiin Pilatuksen luo…

… ja lopulta päädyttiin “syömähampaan”, eli Hornetin luo.

… ilmeet kertovat kaiken!

Tutustumiskierroksen jälkeen oli aika aloittaa hommat… ja taas me ollaan niin valmiita…

.. no kyllä me oikeasti oltiin koko ajan valmiudessa aloittamaan kolmen tärkeän pointin havainnollistaminen – eli mitä kannattaa huomioida, kun haluaa kuvata jännittävän kuvan suuresta kohteesta.

.. ja sitten taas tositoimiin täydellä keskittymisellä. Ja taas ilmeet kertovat kaiken (kuvat: Tiina Puputti).

… kyllä hymyjäkin väliin mahtui.

Tällä tiimillä mentiin tämä setti!

Isot kiitokset Satakunnan lennostolle, Antti Rautiolle, Tiina Koivistolle ja Mikko Kankaistolle. Ilman teitä koko homma olisi jäänyt tekemättä!

Superkiitokset koko YLE:n tiimille tästäkin päivästä ja erityiskiitokset Fotarit –nuoriso-osastolle taas kerran toimeliaasta tekemisestä. Teitä on huippua seurata!



Fotarit 5 – ruokakuvauksen jaksoa tekemässä

KATSO FOTARIT JA RUOKAKUVAUS YLE AREENASTA

Fotarit 5 – ruokakuvauksen jaksoa tekemässä

Fotarit, päivä paketissa taas kerran ja aika ottaa se virallinen ryhmäkuva porukasta! – Mutta mitä tapahtuikaan “kulissien takana”, kun teimme Fotarit –ohjelman ruokakuvauksen jaksoa?

Ruokakuvauksen jakso, Tehdas 108 Nokialla ja Tampereen oma kokki Santeri Vuosara – siinä oli hyvät ainekset lähteä tekemään Fotarit –ohjelman viidettä osaa.

En ole koskaan ollut kovin innokas ruuanlaittaja. Se osa on langennut perheessämme siskolleni, joka on ollut aina innokas kokkaaja ja leipoja. Jossain kohdassa kuitenkin innostuin ja kävin muutamilla kokkauskursseilla Tampereella. Siellä tapasin Santerin, joka veti kyseisiä kursseja. Taisin olla ainakin kalakurssilla ja Kreetalaisilla kyläjuhlilla. Mukavaa oli ja mukaan tarttui myös hyviä reseptejä.

Santeri tulikin mieleeni, kun aloimme suunnitella ruokakuvauksen jaksoa. Sanavalmis, iloinen ja tamperelainen kokki oli ykkösvaihtoehtoni tähän jaksoon ja onneksi saimme lopulta Santerin mukaan.

Ohjaaja-Ramin haave oli toteuttaa ruokakuvauksen jakso grillaushenkisesti pihalla, mutta koska teimme sarjaa syksyllä 2018, ei siihen aikaan enää ollut kovin kesäistä ja lämmintä. Näinpä sitten senkin, että grillata voi myös sisällä 😀

Tykkäsin Santerin ajatuksesta rakentaa menu siten, että siinä on yksinkertaisia raaka-aineita. Kala taisi olla Näsijärvestä ja muurahaiset kävi metsästä “poimimassa” kuvausjärjestäjämme Ville.

Kun selvisi, että osana menua on myös paahdettuja muurahaisia, taisi Seela järkyttyä aikalailla, mutta kun  kamerat kävivät, maistoi hänkin muurahaisia reippaasti. Eikä maku tainnut järkyttää enää kovin pahasti. Tämä kyllä taas kertoo tän porukan tekemisen meiningistä!

Jotenkin minusta näytti myös, että nuoriso-osato innostui ruokakuvauksesta – tai ainakin ruuasta 😀 Tätä jaksoa oli hauskaa tehdä.

Oikeastaan kuvauspäivä oli harmaa ja vettä tihkutti taivaalta, mutta sehän ei näy kuvassa, eikö!

Valaisijamme Helena kävi pystyttämässä järeän päivänvalo-lampun ulos, joten saimme kuvausdemoon ja Fotareille oiken hienon, kovan auringonvalon kuvauksiin. Kyllä pintojen rakenteet näyttivät hienoilta!

Elkku pääsi kuvaamaan pääruokaa – kun Sateri arvuutteli, mikä kala on kyseessä, keksi Elkku klassikon, joka jä elämään. Ahna.

Jotenkin arvuutteluja kuunnellessa tuli mieleeni OKL:n maantiedon opintoihin kuulunut kalojen tunnistustentti, joka meni kyllä vähän samalla tavalla kuin Elkulla, Nikellä ja Seelalla…

Fotarit saivat arvausten perusteella kuvattavat annokset ja Elkku sai hyvin arvaustensa perusteella pääruuan. Aurinko paistaa ikkunasta ja kesäinen grilliherkku alkaa näyttää hienolta kuvassa… illuusion ihmeellinen maailma 😀

Nikke sai kuvattavaksi pannarijälkkärin. Muut taisivat olla vähän kateellisia… ja kaikki taisivat odottaa, että pääsevät maistamaan herkkua 😀

Tämäkin kuva taas havainnollistaa nuorten Fotareiden reippautta – porukkaa ympärillä, juuri kuultu elämän ekaa kertaa kolme tärkeää pointtia ruokakuvauksesta ja sitten vain kuvaamaan!

Kuvaukset tehty, kuvapalaute annettu, enää fiilistellään päivää – mikä oli kivaa, mikä innosti, millaista oli kuvata… näitä olisin mielelläni kuunnellut enemmänkin!

Innostus näkyy – ja muistan, että Seelalle oli mielenkiintoista se, että pääsi näkemään, miten oikeasti ja konkreettisesti tehdään visuaalinen ja näyttävä ruoka-annos.

Tämä olikin yksi tavoitteemme tässä ohjelmassa: etsiä sellaisia paikkoja ja aiheita, joista nuoret innostuisivat. Siksi olin iloinen tämän jakson kokonaisuudesta.

Kaikki jaksot kuvattiin aina yhden päivän aikana, ettei Fotareiden tarvinnut olla poissa koulusta niin montaa päivää samalla viikolla. Kuvasimme syksyn 2018 aikana kaikki kymmenen jaksoa ja meillä oli kaksi viikon taukoa, joten rupeama oli melkoinen. Nuoret Fotarit jaksoivat koko matkan silti hienosti.

Yksi iso syy oli varmasti Jasmimin läsnäolo – Jasmin haki nuoriso-osaston aamuihin puvustukseen ja oli heidän kanssaan koko päivän kaikki väliajat. Porukalla synkkasi ja Jasminista oli kyllä superapu tiimille tässä projektissa 🙂

Lopuksi sitten kaikille sen herkullisen jälkkärin reseptit… itse en ole vielä pannaria tehnyt… ehkäpä sitten kesällä ihan grillissä 😀

Kiitti taas kaikille päivästä 🙂



Syyskuun Kamera-lehden blogi: Innostu, inspiroidu ja ilmaise

Innostu, inspiroidu ja ilmaise

Neljä vuodenaikaa – Käytin Innostu, inspiroidu ja ilmaise -lausetta ensimmäistä kertaa kuvamessuilla 2011 tai 2012, kun pidin ensimmäisen luentoni messuilla silloin työn alla olleesta Valo ja valaisu -kirjasta. Halusin kirjan tekemisen aikoihin miettiä itselleni myönteisen ohjenuoran tekemiseen, ettei perinteinen ”läpi harmaan kiven” saisi valtaa ja veisi tekemisen iloa. Tästä oivalluksesta syntyi lause ”innostu, inspiroidu ja ilmaise”.

Lue lisää kamera-lehden blogista!


Millainen on sinun valmistujaiskuvasi?

Elämme taas sitä aikaa, kun Suvivirsi kajahtaa (minulle se kuuluu koulujen loppumiseen ja kesän alkamiseen :) ), nuoret pojat ja miehenalut pukeutuvat tummiin pukuihinsa ja tytöt ja nuoret naiset upeisiin kesämekkoihinsa, pokkaavat todistuksensa ja osa valmistujaislakkinsa – ja sitten kaikki kirmaavat kesän viettoon. Kukin tavallaan.... kun olen kysellyt useana vuonna eri ikäsiltä nuorilta, mitä he aikovat kesällä tehdä, niin lähes poikkeuksetta saa vastauksen: uida :) Niinpä, uinti kuuluu kyllä kesään :) Olen ihan samaa mieltä, ja sitä minäkin aion tehdä. Ja toivottavasti myös Sinä.

Valmistujaiskuva on usein ensimmäisiä muotokuvamaisia kuvia, joka nuoresta otetaan. Sitä ennen useimmat meistä ovat olleet koulukuvissa, meistä on otettu passikuvia ja kenties olemme käyneet perhekuvassa. Ja tietenkin olemme ottaneet lukemattomia selfieitä kännyköillämme.

Valmistujaiskuva on kuitenkin se kuva, joka on useimmiten pitkäaikainen muisto yhdestä elämä tärkeimmistä hetkistä; koulun päättymisestä. Yksi elämänvaihe on takana ja uusi alkaa useimmiten opiskelun ja kotoa muuttamisen myötä. Taitaa useimmiten olla vanhemmille se pahempi paikka.

Valmistujaiskuva kertoo jo nimeltään, millaisesta kuvasta on kyse. Siinä näkyy visuaalisesti mm. nuoren valmistumiseen liittyviä symboleja. Usein näitä symboleja ovat esimerkiksi ylioppilaslakki, ammattiin liittyviä työvälineitä tai kenties koulutodistus.

Valmistujais voi kuitenkin olla samalla myös muotokuva nuoresta. Se voi olla kuva, joka kertoo nuoren persoonasta, hänen harrastuksestaan jne. Se voi kertoa myös kotipaikasta, koulusta jne...
– Millainen on siis Sinun valmistujaiskuvasi?

 

Hetkellisesti...

Kuvasin tänä keväänä valmistuvan Saaran ja teimme hänestä esimerkinomaisesti erilaisia valmistujaiskuvia.

Mm. kännykällä kuvaamisen yleistymisen myötä hetkellisen, lähes snaphotmaisen kuvaamisen muoto on yleistynyt myös muoto- ja valmistujaiskuvissa. Kuvat ovat kuin arjen hetkellisiä tilanteita, joissa kuvattava on rennon oloisesti ja aivan kuin kuvat olisi otettu vaikkapa kännykällä.

Koska valmistujaiskuva on useimmiten tärkeä ja pitkäaikainen kuva kuvattavalle, on mielestäni tärkeää, että kuva kestää aikaa, vaikka tyylilajina olisikin hetkellinen snaphotmaisuus.

Luultavasti jo muutaman vuoden päästä naureskellaan kuvan vaate- ja hiustyyleille, mutta muuten valmistujaiskuva saisi olla edelleen sellainen, joka tuo mieleen muuten hyviä muistoja ja sitä katsoo mielellään, koska edelleen kokee näyttävänsä hyvältä kuvassa.

Tietenkin kuvissa voivat näkyä myös tämän päivän tyylit ja trendit, esimerkiksi kännyköiden kuvankäsittelyapplikaatioiden tyylilajeina (vai ovatko ne jo täysin out valmistuneiden mielestä... :D ).

... vai harkitummin aseteltuna

Tämän ajan henkeen kuuluu hetkellisyys – usein se saattaa kuitenkin olla kuvattavalle jopa haasteellista kuvauksen alussa. Miten olla luonnollisesti ja rennosti, jos ei ole ennen ollut kuvattavana? Ei onnistu ainakaan minulta!

Usein kuvattavan ohjaaminen ja asettaminenkin kuvaustilanteessa toimii siten, että kuvattava alkaa hahmottaa paremmin, mitä kuvaaja yrittää hakea. Tämä rentouttaa ja osaltaan edesauttaa hetkellisempien kuvien syntymistä.

Siksipä mallin ohjaaminen ja asettelu eivät ole henkilökuvauksessa synonyymeja pönötyksille :) Usein kuvaajan ohjauksella saavutetaan myös kuva, joka kestää aikaa, koska kuvattavan asento näyttää valokuvaukselliselta ja mittasuhteiltaan oikealta. Kuvaaja näkee tämän parhaiten kameran takaa.

Myös tällaisissa kuvissa voidaan leikitellä tämän päivän filttereillä... vai nauraako nuoriso jo katketakseen tässä kohdassa???

Miljöössä, studiossa, värillinen, mustavalkoinen...

Emme ehkä kuvattavina tule ajatelleeksi, kuinka paljon vaihtoehtoja mm. valmistujaiskuvaukselle on!

Ensimmäinen valinta usein on, kuvataanko miljöössä vai studiossa. Tänä keväänä useimmiten studiokuvaus on varmasti ollut kuvattavalla ainakin lämpimämpi kokemus :D ... mutta kyllä mijlöökuvauskin on hyvä vaihtoehto.

Jos valitsee studiokuvauksen, valokuvaaja varmasti kyselee vielä tarkemmin monia eri asioita ja ekä voit itsekin etsiä esimerkkikuvia, millaisen valmistujaiskuvan itsestäsi haluat.

Usein esimerkkikuva kertoo havainnollisemmin asiasta kuin pelkät sanat. Esimerkiksi ana erilainen. Se on sanana abstrakti ja merkitsee meille kaikille vähän eri asioita. Siksi kuva sinulle erilaisesta kuvasta auttaa kuvaajaa hahmottamaan, millaisen kuvan juuri sinä haluat.

Jos taas valitsee miljöökuvauksen, niin voikin jo hieman pohdiskella ennen kuvaajan valintaa sitä, missä paikassa haluaisi itsestään valmistujaiskuvan.

Valittu miljöö näkyy kuvan taustalla ja se kertoo omaa tarinaansa kuvan katsojalle. Siksi usein valitaankin paikka, joka on jollain tavalla tärkeä tai merkityksellinen kuvassa olevalle henkilölle.

Kun kuvaus on tehty ja kuvat valittu, on vielä lisää valintoja tehtäväksi, mm. se toivooko kuvansa värillisenä vai mustavalkoisena (niiden hassuttelusuodinten lisäksi :D ).

Siinäpä useita pohdintoja ja päätöksiä ennenkuin valmistujaiskuvasi on valmiina kuvana kädessäsi :)

Mutta muista, valmistujaiskuva on se, joka kertoo Sinulle tärkeästä elämänvaiheesta. Toivottavasti katsot valmistujaiskuvaasi iloisesti hymyillen ja muistellen kouluaikaasi vielä useiden vuosikymmentenkin päästä. Samoin kuin edelleen silloin tunnet näyttäväsi hyvältä kuvassa.

Onnea siis kaikille valmistuneille – toivon teille kaikille upeaa valmistujaisjuhlaa, ihanaa kesää, paljon uintiretkiä ja sitten kokemusrikasta seuraavaa elämänvaihetta!