Kuvasta kokonaisuudeksi

Oletko ajatellut kehittää kuvausosaamistasi tänä vuonna?
Jos vastasit kyllä, kuinka aiot sen tehdä?

Kuvakokonaisuuden kuvaaminen voi olla yhden tunnin kuvaus tai usean vuoden projekti. Riippumatta sen pituudesta, sinun on tärkeää valita sellainen aihe, joka kiinnostaa.

Minulla on nyt työn alla uusi projekti ja olen sen alussa. Tästä syystä nostin esiin muutama vuosi sitten Kamera-lehteen kirjoittamani artikkelin valokuvanäyttelyn ideoinnista, kuvaamisesta ja viimeistelystä näyttelyksi. Vaikkei lopputuloksena olisikaan näyttely, niin nämä vinkit toimivat minusta erilaisten projektien läpiviemiseen. Muistelen lämmöllä aikoinaan tekemääni gradua, joka perustui tähän työskentelytapaan. Samaista metodia olen käyttänyt myös jokaisessa kirjassani.

Esimerkkiartikkelin kokonaisuus koostuu muutamia vuosia sitten kuvaamistani katukuvista. Kokosin silloin New Yorkissa, Pietarissa ja Hongkongissa kuvaamistani kuvista Hetken kuvia-näyttelyn. Voit lukea näyttelystä tarkemmin tästä.

2005 näin dokumentin Henri Cartier-Bressonista ja samaan aikaan eräässä opetuskokonaisuudessa oli esillä ratkaisevan hetken-käsite. Olin siinä elämäni vaiheessa harjoitellut paljon rakennettua valoa ja siksi oli avartavaa nähdä valo ja varjo myös hetkellisissä, arkipäivän tilanteissa otetuissa kuvissa. Tämä oivallus innosti kuvaamaan kadulla Cartier-Bressonin jalanjäljissä.

Mistä innostus kumpuaa? Mihin haluaa keskittyä pidemmän aikaa? Miten jaksaa niiden hetkien yli, kun ei yhtään huvita jatkaa? Kun tekee pidemmän kuvausprojektin, voi matkan varrella saada vastauksia näihin kysymyksiin. Itselleni syntyi yksi oivallus kiinnostukseeni katukuvaukseen, kun minulta kysyttiin: kuinka voit kuvata tällaisia kuvia, joissa rajaat miten sattuu, kun kirjoissasi et tee sitä. Tajusin, että katukuvaus oli minulle vastapainoa. Se oli kuin sellaista “suurella pensselillä maalaamista”, ja se näkyi selvimmin juuri rajauksissa. Näiden kahden lisäksi uskon kiinnostukseni katukuvaukseen johtuvan myös siitä, että nautin kävelystä ja pidän tilanteiden ja ihmisten tekemisten seuraamisesta. Katukuvaus mahdollistaa nämä kaikki.

Pitkän kuvausprojektin tekemiseen kuuluu prosessimaisuus. Sen vaiheet ovat mielenkiintoisia: välillä on vauhtia, välillä ei millään synny mitään. Sitten menee pieleen tai onnistuu lähes täydellisesti! Joskus tuntuu sille, että on kiivettävä Mount Everestille ja välillä laskettelee vuolasta virtaa. Ne kaikki on koettava – sanotaanhan, että matka on tärkein – mutta muistammeko aina sen? Huomaan, että itselläni se välillä unohtuu. Olen kuitenkin oppinut käyttämään erilaisia työkaluja.

Minulla on suuri valkoinen taulu, johon kokoan projektini. Materiaali on otsikoita, alaotsikoita, teemoja, kuvia, jne. kokonaisuus riippuu työn alla olevasta projektista. Kaikki on visuaalisesti yhtä aikaa katsottavissa ja helposti muokattavissa. Tämä tapa on minulle keino pitää asiat järjestyksessä. Lisäksi se mahdollistaa projektia kehittävän ajattelun. Se myös pitää minut matkalla: näyttää, missä kohdassa olen, ja mikä on suuntani.

Lähden päämäärättömälle kävelylle suuntaan, jossa näen kauas, ja jossa ei ole melua. Ei kapeita katuja talojen varjossa tai liikennevaloissa seisomista. Minulla ei ole aikataulua, kävelen vaan. Joskus pää tyhjenee, joskus se täyttyy. Mutta kaiken kaikkiaan tuntuu sille, että tuuli puhaltaa aivojen läpi. Se selkeyttää.

Hyväksyn pääni toiminnan – joskus käy niin, että olen suunnitellut tekeväni nyt jotain tiettyä asiaa projektin eteen. Sitten huomaan, ettei hetki olekaan sopiva. Pääni ei suostu tekemään sitä, mitä haluan niiden tekevän. Silloin siirryn tekemään projektin toista kohtaa. Tässä valkea ja visuaalinen tauluni on loistava apu: näen siitä heti, mitä muuta voin tehdä. Oikeastaan, pääni kertoo yleensä se saman.

 

Käy lukemassa artikkeli ja hyödynnä vinkit!


Näytä ikkunan valolla itsesi ja ilmeesi etäneuvottelussa

Näytä ikkunan valolla itsesi ja ilmeesi etäneuvottelussa

Olemme ehkä nyt siinä vaiheessa etäneuvottelujen ja -opetuksen osalta, että ollaan tyytyväisiä, kun on saatu etäyhteydet toimimaan. Tämän jälkeen myös laadulla alkaa olla väliä: yhteyksien toimivuus, äänen toimivuus ja kuvan laatu. Kanssakäymisessä sanat kertovat osan viestistä, joita sitten ilmeet, eleet ja äänenpainot tukevat. Jos etäneuvottelun äänestä tai kuvasta ei saa kunnolla selvää, on viestien välittyminen vaikeampaa.

Kuvan osalta on tärkeää, että

  • kasvoillesi lankeaa jostain riittävästi valoa, eli hyödynnä IKKUNAN VALOA.
  • kasvoillesi lankeava valo on pehmeää, näin kuva näyttää paremmalta.
  • kasvosi näkyvät kuvassa vaaleina, jotta ilmeet erottuvat.
  • mitään kummallista ei "kasva" päästäsi (lisävinkkinä).

 

Read more


Vinkit: Näin muokkaat apurahahakemuksen tekstin selkeäksi

Tässä seuraava osa, mitä kannattaa huomioida, kun tekee apuraha- tai tukihakemusta.

Edellisessä blogissa keskityin luonnostekstin kirjoittamiseen tekstinkäsittelyohjelmassa. Tämä blogi puolestaan käsittelee tekstin muokkausta helposti ja nopeasti selailtavaan muotoon.

Hakemuksesi lukee henkilö, joka on täysin ulkopuolinen ja näkee hakemuksesi ensimmäisen kerran:

  • saako hän tekstistä heti sen käsityksen, mitä haluat sanoa?
  • saako hän sen käsityksen nopeasti ja vaivattomasti?

 

Kun pidät mielessäsi sen, että hakemusten lukijalla on luettavana useita hakemuksia, niin Sinun hakemuksesi on noustava esiin tästä joukosta.

  • Pääotsikon ja tiivistelmän sisällön lisäksi kokonaisuuden muotoilu on tärkeää.
  • Tee apuraha- tai tukihakemuksestasi nopeasti ja helposti selailtavasti luettava.

Huomioi nämä asiat, kun muokkaat tekstiä

  1. Pääotsikko – kertoo ydinasian

Pääotsikko on tärkeimpiä kohtia tekstissäsi. Muotoile se niin, että se tiivistää lyhyesti, konkreettisesti ja selkeästi, mitä aiot tehdä.

Useissa sähköisissä hakujärjestelmissä ei voi käyttää esim. tekstin lihavointia tehokeinona otsikossa. Näissä tapauksissa kirjoitan otsikon usein isoilla kirjaimilla ja käytän kappalevälejä. Kappalevälit vievät tosin osa merkkimäärästä, mutta ne helpottavat lukijaa.Read more


Vinkit: hae apurahaa tai tukirahaa

Tuki- ja apurahahakemukset vaativat sen, että hakijan on osattava ilmaista itseään kirjallisesti siten, että ulkopuolinen lukija saa siitä selvän. Ja vakuuttuu siitä, että tähän projektiin kannattaa sijoittaa.

Olen aiempina vuosina saanut apurahaa mm. Valo ja valaisu- sekä POSE -kirjan kirjoitustyöhön, näyttelytoimintaan ja mm. Fotarit –ohjelman käsikirjoitustyöhön. Lisäksi olen auttanut useita ihmisiä kirjoittamaan hakemuksia. Näistä kokemuksista voi olla Sinulle apua, kun kirjoitat omaa hakemukstasi.

Tärkeimmät asiat – pidä nämä mielessäsi koko ajan:

Hakemuksesi lukee henkilö, joka on täysin ulkopuolinen ja näkee hakemuksesi ensimmäisen kerran: saako hän tekstistä heti sen käsityksen, mitä haluat sanoa? 

Sokeudumme helposti omalle tekstillemme. Kannattaakin antaa jonkun lukea teksti ennen sen lähettämistä ja kysyä, mitä mieltä hän on siitä. Nykyäänhän erilaiset pilvipalvelut mahdollistavat helposti eism. yhtäaikaisen tiedoston tarkastelun ja muokkauksen.

Otsikko ja tiivistelmä kertovat konkreettisesti ja selkeästi, mitä aiot tehdä!

Jos näin ei ole, tiivistä, tiivistä, konkretisoi, konkretisoi... hyvä ja vanha vinkki: KISS – Keep it simple stupid (tai straightforward) :)

Otsikko ja tiivistelmä ovat elintärkeitä: ne luetaan ensimmäisenä. Ja kenties niiden perusteella tehdään päätös siitä, että jatkoon vai ei.

Nämä kaksi ovat tärkeitä muistisääntöjä siksi, että meidän kannattaa muistaa inhimillinen tekijä: hakemusten lukijalla on samaan aikaan edessään kymmeniä ellei satoja hakemuksia. Sinun hakemuksesi on noustava esiin tästä joukosta. Read more


Näin tehtiin Valaisua Valtiosalissa -artikkeli Kameralehteen

Minua pyydettiin tekemään uusimpaan Kamera-lehteen opetusartikkeli valaisusta. Kun sitten mietin, millaisen jutun tekisin, niin mieleeni tuli, että olisipa mielenkiintoista kuvata miljööhenkilökuva paikassa, jonne ei välttämättä tule muuten mentyä... siitä lähti idea Valaisua Valtiosalissa -artikkeliin.

Valo ja valaisuhan on intohimoni, ja siksi tätäkin juttua oli hauskaa lähteä tekemään. Ennen ja jälkeen –kuvat havainnollistavat hyvin, mitä lisävalaisulla voi tehdä... olen avannut koko kuvausprosessin Kamera-lehdessä (03/2019), joten siitä voi lukea mm.

  • miksi kuvauspaikaksi valikoitui Valtiosali
  • millainen kuva oli tavoitteena
  • miten suunnittelin valaisun
  • miten suunnittelin ja päätin muut kuvan visualisointiin liittyvät yksityiskohdat

Alla kuitenkin muutamia toimintakuvia, joista kokonaisuus hahmottuu (kuvat: Minna Palmén).

Tehtiin töitä valvovan silmän alla... sain kuvausluvan sillä ehdolla, että Salolaisen avustaja Tommi Pyykkö valvoo toimintaa koko ajan.

Välillä Tommi joutui myös testimalliksi.

Kuvauspaikan valintaan vaikutti haluamani visualisoinnin lisäksi se, että kulkuyhteyden salista käytävään oli säilyttävä koko kuvauksen ajan.

Kuvauskin tehtiin valvovan silmän alla... Tommi vahtii, ettei kukaan ohikulkija törmää lamppuihin...

Pertti Salolainen on myös innokas kuvaaja, ja olemmekin tavanneet aiemmin juuri valokuvauksen merkeissä. Tämän takia loppuun tehtiin kuva myös kameran kanssa...

...ja siitä kuvasta tuli mielestäni hauska. Ja ehkäpä jopa enemmän sellainen, mikä kertoo Salolaisen fiiliksistä ja tekemisen kohteista tuleville eläkepäiville.

Ja lopuksi perinteinen ryhmäkuva. Kiitokset tiimille ja ISO erityiskiitos Minnalle avustamisesta :)


Kamera-lehden uusimmassa blogissa Photokina -kuulumisia

Photokinasta on nyt pari viikkoa, ja saa nähdä, jääkö tämä viimeiseksi Kölnin reissuksi valokuvamessujen merkeissä. Olen käynyt joka toinen vuosi järjestettävässä Photokinassa vuodesta 2004 lähtien ja se on aina ollut päivitys valokuva-alaan kansainvälisesti. On ollut avartavaa kierrellä muutama päivä katsellen kaikkea, jutella eri puolilta maailmaa olevien ihmisten kanssa sekä päivittää nähtyä ja koettua suomalaisten kollegojen kanssa. Photokina on aina antanut paljon ajateltavaa.

Ensi vuodesta lähtien messut järjestetään joka vuosi ja ajankohta on toukokuu. Kaikkien Photokinan tulevaisuuden pohdintojen keskellä kuulin, että messuja ollaan muuttamassa enemmän vain Saksan markkinoille suunnatuksi. Nyt siis odotamme ja katsomme, mitä tapahtuu. Mutta sitä ennen nähtyä ja koettua Photokinasta vuonna 2018. Lue lisää Kamera-lehden blogista!


Kamera-lehden kesäkuun blogissa: Inspiroitumista kesän kunniaksi

Kamera-lehden kesäkuun blogissa: Inspiroitumista kesän kunniaksi

Livemiitti – onko se sana nykyään, jota käytetään, kun tavataan ihan oikeassa elämässä netin sijasta?

Viime viikonloppuna tällaiseen livemiittin oli mahdollisuus Tampereella, kun eurooppalaisia valokuvaajia kokoontui yhteiseen tapahtumaan. Federation of European Photographers, eli tuttavallisemmin FEP, on eurooppalaisten valokuvaajien järjestö, joka toimii yhteisfoorumina Europpan maiden valokuvajärjestöille. Suomesta FEP:iin kuuluu Suomen Ammattivalokuvaajat ry.


Kuvamessut lähestyy - kolme täyttä päivää valokuvausasiaa

docendo

Kuvamessut ovat sitten taas viikon päästä, ja tiedossa on kolme päivää täyttä ohjelmaa. Mitä ainakin kannattaa käydä katsomassa, kuuntelemassa ja kokemassa....

 

Perjantaina 4.3.

11.00. Onni Wiljami Kinnunen MQEP, mies mestaruuden takana
Onni Wiljami Kinnunen on ainoa suomalainen MQEP-arvonimen saanut valokuvaaja ja yksi kansainvälisesti palkituimpia valokuvaajiamme. Millainen on mies menestyksen takana? Käy katsomassa Onnin kuvia jo etukäteen.

12.00 Fotofinlandia -kilpailun voittajan julkistaminen
Voittajasarjat nähtävissä näyttelynä messujen ajan. Voit käydä katsomassa ne ennakkoon myös Fotofinlandian sivuilta.

Lisää perjantain ohjelmasta Kuvamessujen sivuilta.

 

Lauantai 5.3.

11:30 - 11:55, Kuva&Kamera -lava
Vuoden Muotokuvaaja 2016 JOHANNA SJÖVALL kertoo voittajakuvistaan. Käy tutustumassa Johannan kuviin jo ennen messuja.

12:30 - 12:55, Kuva&Kamera -lava
THE REVENGE OF THE VERY PISSED LADIES -valokuvanäyttely
Valokuvaaja Krister Löfroth
avaa messuilla julkaistavan näyttelynsä taustoja ja tekniikoita.

12:30 - 12:55, TIETOISKU -lava
Kaukalon laidalla – Vuoden Jääkiekkojournalistin ajatuksia lätkäkuvauksesta
Valokuvaaja Mikko Pylkkö

16:00 – 16.40, Docendo -lavalla
POSE – Mallin asento ja ohjaaminen henkilökuvauksessa. Tarinoita kehittelystä, kuvauksista ja kirjasta. Tiina Puputti

 

Sunnuntai 6.3.

14:00 - 14:25, Kuva&Kamera -lava
Kaukalon laidalla – Vuoden Jääkiekkojournalistin ajatuksia lätkäkuvauksesta
Valokuvaaja Mikko Pylkkö

12:00 – 12:45, TopShot -studiossa
Flash Fired 1
– Näin alkuun studiosalamien käytössä ja henkilökuvauksessa, Tiina Puputti
Tällä demolla havainnollistetaan, kuinka pääset alkuun henkilökuvauksessa Elinchromen D-Lite kahden studiosalamalaitteen setillä ja muutamilla muilla lisävarusteilla. Setti kokoon, muutamia vinkkejä mallin ohjaukseen ja asetteluun, ja lisäksi kuinka ko. setillä rakennetaan henkilövalaisu pehmeällä valolla studiomaisesti. Ja jos ehditään, niin myös muutama vinkki, kuinka settiä voi hyödyntää miljööolosuhteissa.

13:00–13:40, Docendo -lavalla
POSE – Mallin asento ja ohjaaminen henkilökuvauksessa. Tarinoita kehittelystä, kuvauksista ja kirjasta. Tiina Puputti

14:00 – 14:45, TopShot -studiossa
Flash Fired 2 
– Näin alkuun studiosalamien käytössä ja henkilökuvauksessa, Tiina Puputti
Tällä demolla havainnollistetaan, kuinka pääset alkuun henkilökuvauksessa, kun sinulla on käytössäsi kaksi Elinchromen D-Lite kahden studiosalamalaitteen settiä ja muutamia muita lisävarusteita. Setti kokoon, muutamia vinkkelä mallin ohjaukseen ja asetteluun, ja lisäksi kuinka ko. setillä rakennetaan henkilövalaisu kovalla valolla korkoineen studiomaisesti. Ja jos ehditään, niin myös muutama vinkki, kuinka settiä voi hyödyntää miljööolosuhteissa.

Tarkemmin Topshot -studion ohjelmasta.

 

Ammattikuvaajien vetämiä  Epson-Nikon -työpajoja koko messujen ajan. Katso tarkempi ohjelma tästä. Mukana mm. Krister Löfroth, Mitja Kortepuro, Seilo Ristimäki ja Vesa Tyni.

 

Ja Docendo -lavalla esityksiä kolmen päivän ajan:

docendo_2

Kuva&Kamera 2013

Kuva&Kamera 2013 on nyt onnellisesti ohi ja jalat ovat palautuneet käyttökelpoisiksi. Palautumista auttoi eilinen kympin hiihtolenkki, joka rentoutti niin, ettei minusta ollut mihinkään enää loppuiltana! Nyt taas uutta energiaa ja muutamia ajatuksia hyvin nukutun yön jälkeen.

Read more


Vuoden SAVlainen - uusi järjestöpalkinto Anne Yrjänälle ja Anu Sundellille

Anu Sundell, Anne Yrjänä ja Vuoden SAVlainen -kiertopalkinto.

 

Onnea Anne Yrjänä ja Anu Sundell – uuden Vuoden SAVlainen –palkinnon ensimmäiset saajat!

Vuoden SAVlainen –palkinto on uusi Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n vuosittain myöntämä palkinto. Palkinto myönnetään järjestön jäsenelle jostain merkittävästä ammativalokuvausta tai koko liiton toimintaa edistävästä asiasta. Anne Yrjänä ja Anu Sundell saivat ensimmäisen palkinnon "Hetki Unelmaa" -projektin alkuunpanijoina.Read more