Iisalmen immeisiä –valokuvauksen kesäkurssilla
Iisalmen immeisiä –valokuvauksen kesäkurssin tavoite oli löytää malleiksi paikallisia ihmisiä ja kuvata heidät paikoissa, joissa tunnistaa Iisalmen.
Olin haaveillut jo pidempään, että voisin pitää tällaisen kurssin ja Iisalmi oli juuri sopivan kokoinen kaupunki järkätä tällainen kurssi. Ja nyt sitten tänä kesänä kurssi toteutettiin, kiitokset siitä Snellman kesäyliopistolle! –ja erityiskiitokset kaikille malleille!
Tällaisia kuvia kurssilaiset ottivat – ja suurin osa kuvasi ensimmäistä kertaa ihmisiä!
Iisalmen immeiset pääsivät myös paikallislehteen kuviensa kanssa
Ensin kuvattiin immeisiä, sitten toteutettiin näyttely alusta loppuun
Näyttelyn kokoaminen oli osa kurssiohjelmaa ja viimeisenä kurssipäivänä kuvista rakennettiinkin sitten näyttely Iisalmen Kulttuurikeskuksen ala-aulaan.
Tekijät paikallislehden haastattelussa
Iisalmen Sanomien toimittaja kävi haastattelemassa kuvaajia ja paikalla oli myös viikon aikana mukana olleita malleja.
Avajaishuumaa Kultturikeskuksella
Kurssimme huipentui näyttelyn avajaisiin, jonne myös suuri osa malleistamme saapui katsomaan, mitä olimme saaneet aikaan kurssin aikana.
Iisalmen rohkea nuoriso!
Tää oli mahtavaa rohkeutta – tapasin 11-vuotiaan Eetin ja hänen äitinsä Iisalmen torilla jätskikioskilla ja pyysin Eetiä mukaan malliksi. Ja niin vaan nuori mies totesti, että kyllä hän tulee. Ja kaveri Matias pääsi sitten myös mukaan mallin hommiin.
Keskellä Iisalmen Super-Sari, jonka kanssa kurssi järkättiin yhdessä – kiitokset taas yhteistyöstä :)
Minusta hienointa tässä projektissa oli:
- kurssilaisia oli 10, joista suurin osa ei ole oikeastaan kuvannut henkilöitä aiemmin
- suurin osa kurssilaisista ei myöskään ollut aiemmin kuvannut tavalla, että kuva suunnitellaan etukäteen, mm. valaisun osalta (meillähän oli tavoitteena harjoitella kuvattavien kohtaamisen lisäksi miljööhenkilökuvauksen valaisua erilaisissa vallitsevan valon valo-olosuhteissa, mm. suora auringonvalo)
- mallit olivat tavallisia ihmisiä, jotka poimittiin mukaan joko Facen kautta tai kadulla kysymällä
- tapasimme päivittäin mallimme, heidät jaettiin kuvauspareille satunnaisesti. Tämän jälkeen kuvattavat kertoivat, missä haluavat, että kuva otetaan ja sitten lähdettiin tekemään. Eli valmistautumisaikaa oli vähän ja tilanteeseen piti kuvaajankin heittäytyä (ja suurin osa ei tosiaan ollut tehnyt tätä koskaan aiemmin)
- ja aina meillä oli myös tehtävä briiffi: jokaisessa kuvassa tulee Iisalmen näkyä tunnistettava ja kuvattavaa tulee ohjata siten, että kuvassa näkyy myös toivottu tunnetila. Ja lisäksi valaisu, mallin asettelu, kuvauskorkeus, mahdollinen rekvisiitta, kolmiuloitteisuuden hyödyntäminen
Kun siis tarkastelee kuvia tästä viitekehyksestä, niin mielestäni kurssilaiset onnistuivat tässä projektissa huikealla tavalla!
Näin tehtiin Valaisua Valtiosalissa -artikkeli Kameralehteen
Minua pyydettiin tekemään uusimpaan Kamera-lehteen opetusartikkeli valaisusta. Kun sitten mietin, millaisen jutun tekisin, niin mieleeni tuli, että olisipa mielenkiintoista kuvata miljööhenkilökuva paikassa, jonne ei välttämättä tule muuten mentyä... siitä lähti idea Valaisua Valtiosalissa -artikkeliin.
Valo ja valaisuhan on intohimoni, ja siksi tätäkin juttua oli hauskaa lähteä tekemään. Ennen ja jälkeen –kuvat havainnollistavat hyvin, mitä lisävalaisulla voi tehdä... olen avannut koko kuvausprosessin Kamera-lehdessä (03/2019), joten siitä voi lukea mm.
- miksi kuvauspaikaksi valikoitui Valtiosali
- millainen kuva oli tavoitteena
- miten suunnittelin valaisun
- miten suunnittelin ja päätin muut kuvan visualisointiin liittyvät yksityiskohdat
Alla kuitenkin muutamia toimintakuvia, joista kokonaisuus hahmottuu (kuvat: Minna Palmén).
Tehtiin töitä valvovan silmän alla... sain kuvausluvan sillä ehdolla, että Salolaisen avustaja Tommi Pyykkö valvoo toimintaa koko ajan.
Välillä Tommi joutui myös testimalliksi.
Kuvauspaikan valintaan vaikutti haluamani visualisoinnin lisäksi se, että kulkuyhteyden salista käytävään oli säilyttävä koko kuvauksen ajan.
Kuvauskin tehtiin valvovan silmän alla... Tommi vahtii, ettei kukaan ohikulkija törmää lamppuihin...
Pertti Salolainen on myös innokas kuvaaja, ja olemmekin tavanneet aiemmin juuri valokuvauksen merkeissä. Tämän takia loppuun tehtiin kuva myös kameran kanssa...
...ja siitä kuvasta tuli mielestäni hauska. Ja ehkäpä jopa enemmän sellainen, mikä kertoo Salolaisen fiiliksistä ja tekemisen kohteista tuleville eläkepäiville.
Ja lopuksi perinteinen ryhmäkuva. Kiitokset tiimille ja ISO erityiskiitos Minnalle avustamisesta :)
Fotarit 1 – henkilökuvauksen jaksoa tekemässä
Fotarit 1 – tekemässä henkilökuvauksen jaksoa
Fotarit on nyt vihdoin katsottavissa ja tunnelma on jännittynyt. Omalta osaltahan projekti on nyt tehty ja nyt voi vaan katsoa lopputulosta.
Suurin osa onkin päässyt jo viime syksynä hitusen mukaan Fotarit -ohjelman tekemiseen some -postausteni välityksellä. Nyt kun ensimmäinen jakso on virallisesti ulkona, voi paljastaa hieman enemmän, mitä kuvauspäivien aikana tapahtui.
Rami Yli-Pukka, joka on ohjaajana YLE:n lasten ja nuorten tuotannossa, on Fotarit –ohjelman idean takana. Hän pyysi minua reilu vuosi sitten mukaan tähän projektiin ja se imaisi minut kyllä mukaansa! En ole koskaan aiemmin ollut mukana TV-tuotannossa, saati käsikirjoittanut mitään.
Oli upeaa olla osa tiimiä, päästä suunnittelemaan kokonaisuutta ja lopulta nähdä, kuinka jokainen jakso rakentui pala palalta kokonaisuudeksi. Iso kiitos Ramille tässä kohdassa. Ilman sinua en olisi päässyt tekemään tällaista.
Ekassa kuvassa eka jakso paketissa ja koko tiimi ryhmäkuvassa. Tässä kohdassa varmasti kaikilla oli jännä fiilis – nyt matka on oikeasti alkanut 🙂
Ekan jakson tekeminen alkoi kuitenkin jo edellisellä viikolla, kun kävimme tekemässä osan materiaalista ennakkoon.
Ennakkopäivän sää oli upea – saimme syyskuun alussa nauttia kesäisestä auringosta ja lähes 20 asteen lämpötilasta.
Vaikka edellisessä kuvassa taustalla on tamperelaisten tuntema Tarjanne, niin eka jakso kuvattiin ihan toisella laivalla. Se toinen laiva on varmasti yhtä tunnettu Tampereella ja vielä tunnetumpi valokuvaajien keskuudessa. Valokuvauksen grand old man, kollega, ystävä, mentor ja laivuri Matti J. Kaleva oli jälleen mukana, niinkuin monessa muussakin projektissani. Ja aina on ollut yhtä mielenkiintoista toteuttaa näitä projekteja. Ja Matin mukana tietenkin Munter -laiva.
Matin apuna laivurin hommissa oli Jani Harju. Janin homma oli oleellinen, koska Matille oli varattuna kapteenin roolin lisäksi muitakin hommia…
Juuri teipattu Fotarit -auto kiilsi auringonpaisteessa 🙂 (Minusta auto oli hieno, vaikken kertaakaan päässyt rattiin.)
… ja tuotantotiimiä hymyilyttää. Etualalla ohjaaja Rami. Ihan taustalla on kuvaajamme Mikko, joka oli mukana lähes jokaisessa jaksossa.
Valkeapaitainen Ville on puolestaan kuvausjärjestäjä… muistan aina, kun tapasimme ekan kerran ja kuulin että on sellainen henkilö kuin kuvausjärjestäjä. Olin ihan, että wau – kun useimmissa aiemmissa projekteissa kuvausjärjestäminen on tarkoittanut ihan vain itseäni 🙂
Valmiina lähtöön – sekä järvelle että Fotarit –matkalle!
Osa meistä ei päässyt laivan kyytiin, vaan joutui turvautumaan muihin välineisiin…
Fotarit – hienon auton lisäksi tässä vaiheessa myös pop-socket (nyt jo tiedän, mikä se on 🙂 )
Drone kehiin ja taivaalle.
Ja pääsivät pojatkin vihdoin laivalle…
Osa tekee konkreettisesti hommia…
… ja osa valvoo, miten homma etenee. Oili oli porukkamme media-alan harjoittelija, joka teki koko projektin ajan behind the scenes -materiaalia.
Aurinko paistoi, sää oli lämmin… mikä sitä olisi ollut jäädä järvelle koko päiväksi…
… Mutta kuvaukset saatiin pakettiin ja oli aika suunnata takaisin satamaan (ja sitä ennen ottaa muitakin kuin työkuvia…)
Ennakkopäivä oli paketissa ja saatoin jäädä jännityksellä odottamaan ekaa oikeaa kuvauspäivää.
Jo tässä kohdassa saatoin myös jälleen kerran kiittää ihania ja avuliaita ystäviä, jotka osallistuivat Fotareiden ekan jakson toteuttamiseen. Kiitos Matti ja Jani 🙂 Ilman teitä tämä jakso ei olisi ollut tällainen.
Fotarit –ekan kuvauspäivän aamu oli sateinen ja harmaa…
Ekan jakson oikean kuvauspäivä alkoi… no, ei ihan niin aurinkoisissa merkeissä kuin ennakkopäivä… oikeastaan vettä satoi kaatamalla täysin harmaalta taivaalta.
Vesisateen takia meni mm. oma suunnitelmani uusiksi kuvausdemojen osalta, kun ei niitä kannella voinut tehdä… mutta onneksi sade helpotti päivän myötä ja lapset pääsivät sitten kuvaamaan ulos.
Kuvausdemot puolestaan tehtiin laivan sisällä, ja kyllä konkarikuvaajamme Kari mainitsi päivän jälkeen, että kyllä eka jakso olisi voitu kuvata hieman helpommassakin ja tilavammassakin paikassa…
Ja sitten pääsivät ohjelmamme tähdet vauhtiin 🙂
Supertyypit Nikke ja Seela laivalla ja valmiina tarttumaan ekaan kuvaustehtävään.
Ja seuraavat supertyypit Fanni ja Elias työn touhussa.
Ilmeisesti sää ei kuitenkaan ollut sitten niin paha, kun kuvaajaa vaan hymyilyttää…
Yksi tiimin tärkeistä: Jasmin haki lapset joka kerta aamulla kuvauksiin ja viihdytti heitä koko päivän. Superposia meininkiä 🙂 Ehkäpä pullilla ja muilla herkuilla oli myös osuutta asiaan 🙂
Vieraskirja Munterilla on must.
Oilin ohjeistamana alkaa syntyä behind the scenes -materiaalia ja some -materiaalia.
Kuvauspäivät taisivat olla juhlapäiviä myös ruokailujen osalta 🙂
Päivä paketissa, aika rantautua…
… kuvata kuvapalaute ja tietty ottaa myöhemmin perinteeksi muodostunut ryhmäkuva.
Tässä kohdassa ei vielä tiedetty, millainen tästä matkasta tulee. Siinä vaiheessa oltiin viisaampia yhden päivän osalta ja alettiin miettiä, mitä tulee vastaan seuraavaksi. Ekan päivän jälkeen oli jännä fiilis… nyt mennään.
Viestinnällisiä valokuvia Kristiinankaupungista – tästä työpajasta energiaa koko kesäksi
Ajatukset takaisin toukokuuhun ja Viestinnällisen valokuva -kurssin tapaamiseen Kristiinankaupunkiin!
Olipa taas kaikin puolin taas huippureissu! Kiitokset Jaskalle kaikista järjestelyistä, kiitos Kristiinankaupunki, kun olit niin kaunis paikka, kiitos säänjumalille upeasta ilmasta koko viikonlopulle ja tietty taas kerran kiitokset huippujengille, jonka kanssa oli kivaa tehdä hommia viikonloppu.
Näistä tulee niin paljon energiaa!!!
Jonkinlaisena kevään päätöksenä tai kesän avauksena toimi toukokuussa pidetty kurssitapaaminen Kristiinankaupungissa. Useasta Viestinnällisen valokuva -koulutuksen ryhmästä koottu porukka kokoontui länsirannikolle, jonne Jaakko Latva-Laturi oli organisoinut meille viikonlopun kestävän työpajan. Tällä kertaa tavoitteemme oli kuvata viestinnällisesti selkeitä ja visuaalisesti mielenkiintoisia kuvia, jotka tuovat esiin Kristiinankaupunkia kesäisenä ja viihtyisänä matkailukaupunkina (kuva: Jaakko Latva-Laturi).
Perinteiseen tapaan suunnittelutyö tehtiin porukalla kokoontumisiltana perjantaina jaskan mökillä – savustettua lohta syöden ja saunaa odotellen. Ei huono :)
Ajatuksemme oli, että lauantaina aamupäivällä kuvaamme Kristiinankaupungin keskustassa ihmisiä siten, että kuvista välittyy iloinen ja myönteinen tunnelma ja samalla kuvauspaikka näkyy tunnistettavana. Lauantaiaamuna porukka sitten levittäytyi eri puolille kuvaamaan ja minä sain Jaskalta pyörän käyttööni. Olipa hauskaa ajella vanhalla pyörällä ympäriinsä antamassa kuvausivinkkejä ja katsomassa, miten hommat etenevät! Toista kertaa jo, ei huono!
Jaskan apuna ollut paikallinen Minna-Maria oli organisoinut meille kuvausmalleja, mutta Merituuli ja Miika bongattiin mukaan ihan sattumalta edellisenä päivänä. Mukava pariskunta, jonka upeaan puutarhaan Pertti ja Jukka pääsivät kuvaamaan.
Välillä hattupäät sitten ihmettelivät aikaansaannoksia... (kuva: Jukka Kari).
Valokuvaajanaisten virike- ja verkostoitumisiltaa viettämässä Interfotolla
Valokuvaajanaisten virike- ja verkostoitumisiltaa viettämässä
https://www.youtube.com/watch?v=Qb6MrcfdI-8&feature=youtu.be
Kevät tulee kohinalla, valon määrä lisääntyy, samoin miljöökuvausten. Toissaviikolla vietimmekin Valokuvaajanaisten virike- ja verkostoitumisiltaa Suomen Interfotolla, ja teeemana oli ajankohtaisesti vinkkejä miljöössä valaisuun ja mallien ohjaamiseen.
Ajatus tapahtumasta lähti siitä, kun kuulin jonkin aikaa sitten eräältä opiskelijaltani Facebook -ryhmästä nimeltä Valokuvaajanaiset. Koska porukka oli minulle aivan uusi, syntyi kuvamessujen aikaan idea virike- ja verkostoitumisillasta, ja sattumien kautta tästä tuli puhetta Interfoton Sami Eskonlahden kanssa. Tuumasta toimeen siis ja ilta toteutui lopulta huhtikuun lopussa :)
Virike- ja verkostoitumisiltaan saapui iloinen ja aktiivinen joukko naisia, joiden kanssa ilta hujahti mukavassa tunnelmassa alusta loppuun saakka. Aika paljon joukossa oli porukkaa, joka ei ollut nähnyt toisiaan "oikeassa elämässä" ja kasvot olivat tuttuja vain Facebookin profiilikuvista. Siksikin oli hauskaa olla mukana tällaisessa "live -tapahtumassa" :)
Tutustumista ja tekemistä oli illan teema, ja alkuesittelyjen jälkeen lähdettiinkin ulos tutkimaan sitä, kuinka valitaan kuvauspaikka, valaistaan malli ja ohjataan mallia kuvaustilanteessa, kun kyseessä on muotokuva.
Johanna oli rohkea mallimme, joka poseerasi kuvaajan käskyttämänä hienosti demotilanteessa. Kiitos vain Johannalle avusta!
Uusimmassa Kamera-lehden blogissa: Salamalla vai ilman?
VIDEO
Bloggasin juuri Kamera-lehdessä vallitsevan valon ja käsisalaman valon yhdistämisestä: kuinka käsisalamaa voi käyttää täytevalona, kun vaikkapa kuvaa henkilökuvaa ikkunan valossa? Lue lisää Kamera-lehden blogista…
Videolla havainnollistan tarkemmin, kuinka säädin täytesalaman tehoa, mitä tarkoittaa CTO -suodin ja missä asennossa käsisalama oli kameran päällä.
Tsemppiä kuvauksiin 🙂
Kuinka käyttää käsisalamaa täytevalona, kun kuvataan henkilökuva ikkunan valossa?
Valo työvälineen – Dedolight valaisutyöpaja Shanghaissa
Kiitos Kiina & Shanghai – 感谢大家
Sain viime elokuussa hienon mahdollisuuden matkustaa Kiinaan ja jakaa valo ja valaisuinnostustani paikallisille valokuvaajille Dedolightin valaisuseminaareissa. Tällaista oli meno Shanghaissa ?
Valo työvälineenä – pehmeä valo
Valaisukalusto
(1) Päävalo: Dedolight Panaura 5 + hunajakenno
(2) Täytevalo: Dedolight DLEDRAMA
(3) Taustavalo: Dedolight DLED 7 + ladonovet
(4) Korkovalo: Aladdin BI-FLEX 1 (30x30cm) kiinnitettynä Aladdin BI-FLEX 2 (30x56cm)
(5) Hiusvalo: Aladdin BI-FLEX 2 (30x56cm)
Valo työvälineenä – kova valo
Valaisukalusto
(1) Päävalo: Dedolight DLED 7 + ladonovet
(2) Täytevalo: Dedolight DLEDRAMA
(3) Korkovalo: Aladdin BI-FLEX 4 (30x108cm)
(4) Korkovalo: Aladdin BI-FLEX 1 (30x30cm) kiinnitettynä Aladdin BI-FLEX 2 (30x56cm)
(5) Lisävalonlähde: Dedolight DLED 7 + ladonovet (valaisee mallin etuosan)
(6) Lisävalonlähde:Dedolight DLED 7 + ladonovet (valaisee mallin hiuskoristeen)
(3) Taustavalo: Dedolight DLED 7 + projektorispot + gobo
Syyskuun Kamera-lehden blogi: Innostu, inspiroidu ja ilmaise
Innostu, inspiroidu ja ilmaise
Neljä vuodenaikaa – Käytin Innostu, inspiroidu ja ilmaise -lausetta ensimmäistä kertaa kuvamessuilla 2011 tai 2012, kun pidin ensimmäisen luentoni messuilla silloin työn alla olleesta Valo ja valaisu -kirjasta. Halusin kirjan tekemisen aikoihin miettiä itselleni myönteisen ohjenuoran tekemiseen, ettei perinteinen ”läpi harmaan kiven” saisi valtaa ja veisi tekemisen iloa. Tästä oivalluksesta syntyi lause ”innostu, inspiroidu ja ilmaise”.
Lue lisää kamera-lehden blogista!
Valo työvälineenä – Dedolight -valaisutyöpaja Beijingissä
Kiitos Kiina & Beijing – 感谢大家
Sain viime elokuussa hienon mahdollisuuden matkustaa Kiinaan ja jakaa valo ja valaisuinnostustani paikallisille valokuvaajille Dedolightin valaisuseminaareissa. Tällaista oli meno Beijingissä 🙂
Valo työvälineenä – pehmeä valo
Valaisukalusto
(1) Päävalo: DLED 9 + ladonovet + valkea, läpikuultava heijastin
(2) Täytevalo: Dedolight DLEDRAMA
(3) Korkovalo: Aladdin BI-FLEX 1 (30x30cm) + Aladdin BI-FLEX 2 (30x56cm)
(4) Korkovalo: Aladdin BI-FLEX 2 (30x56cm)
(5) Korkovalo/heijastin: valkea kapalevy
(6) Taustavalo: Dedolight DLED 7 + projektorispotti + gobo
Valo työvälineenä – kova valo
Valaisukalusto
(1) Päävalo: Dedolight DLED 7 + ladonovet
(2) Täytevalo: Dedolight DLEDRAMA
(3) Korkovalo: Dedolight DLED 7 + ladonovet
(4) Lisävalonlähde: Dedolight DLED 7 + ladonovet (valaisee mallin etuosan)
(5) Lisävalonlähde: Dedolight DLED 7 + ladonovet (valaisee mallin etuosan)
(6) Taustavalo: Dedolight DLED 7 + ladonovet
UPS - valitettavasti tämä esimerkkikuva ei ole terävä :(
Millainen on sinun valmistujaiskuvasi?
Elämme taas sitä aikaa, kun Suvivirsi kajahtaa (minulle se kuuluu koulujen loppumiseen ja kesän alkamiseen :) ), nuoret pojat ja miehenalut pukeutuvat tummiin pukuihinsa ja tytöt ja nuoret naiset upeisiin kesämekkoihinsa, pokkaavat todistuksensa ja osa valmistujaislakkinsa – ja sitten kaikki kirmaavat kesän viettoon. Kukin tavallaan.... kun olen kysellyt useana vuonna eri ikäsiltä nuorilta, mitä he aikovat kesällä tehdä, niin lähes poikkeuksetta saa vastauksen: uida :) Niinpä, uinti kuuluu kyllä kesään :) Olen ihan samaa mieltä, ja sitä minäkin aion tehdä. Ja toivottavasti myös Sinä.
Valmistujaiskuva on usein ensimmäisiä muotokuvamaisia kuvia, joka nuoresta otetaan. Sitä ennen useimmat meistä ovat olleet koulukuvissa, meistä on otettu passikuvia ja kenties olemme käyneet perhekuvassa. Ja tietenkin olemme ottaneet lukemattomia selfieitä kännyköillämme.
Valmistujaiskuva on kuitenkin se kuva, joka on useimmiten pitkäaikainen muisto yhdestä elämä tärkeimmistä hetkistä; koulun päättymisestä. Yksi elämänvaihe on takana ja uusi alkaa useimmiten opiskelun ja kotoa muuttamisen myötä. Taitaa useimmiten olla vanhemmille se pahempi paikka.
Valmistujaiskuva kertoo jo nimeltään, millaisesta kuvasta on kyse. Siinä näkyy visuaalisesti mm. nuoren valmistumiseen liittyviä symboleja. Usein näitä symboleja ovat esimerkiksi ylioppilaslakki, ammattiin liittyviä työvälineitä tai kenties koulutodistus.
Valmistujais voi kuitenkin olla samalla myös muotokuva nuoresta. Se voi olla kuva, joka kertoo nuoren persoonasta, hänen harrastuksestaan jne. Se voi kertoa myös kotipaikasta, koulusta jne...
– Millainen on siis Sinun valmistujaiskuvasi?
Hetkellisesti...
Kuvasin tänä keväänä valmistuvan Saaran ja teimme hänestä esimerkinomaisesti erilaisia valmistujaiskuvia.
Mm. kännykällä kuvaamisen yleistymisen myötä hetkellisen, lähes snaphotmaisen kuvaamisen muoto on yleistynyt myös muoto- ja valmistujaiskuvissa. Kuvat ovat kuin arjen hetkellisiä tilanteita, joissa kuvattava on rennon oloisesti ja aivan kuin kuvat olisi otettu vaikkapa kännykällä.
Koska valmistujaiskuva on useimmiten tärkeä ja pitkäaikainen kuva kuvattavalle, on mielestäni tärkeää, että kuva kestää aikaa, vaikka tyylilajina olisikin hetkellinen snaphotmaisuus.
Luultavasti jo muutaman vuoden päästä naureskellaan kuvan vaate- ja hiustyyleille, mutta muuten valmistujaiskuva saisi olla edelleen sellainen, joka tuo mieleen muuten hyviä muistoja ja sitä katsoo mielellään, koska edelleen kokee näyttävänsä hyvältä kuvassa.
Tietenkin kuvissa voivat näkyä myös tämän päivän tyylit ja trendit, esimerkiksi kännyköiden kuvankäsittelyapplikaatioiden tyylilajeina (vai ovatko ne jo täysin out valmistuneiden mielestä... :D ).
... vai harkitummin aseteltuna
Tämän ajan henkeen kuuluu hetkellisyys – usein se saattaa kuitenkin olla kuvattavalle jopa haasteellista kuvauksen alussa. Miten olla luonnollisesti ja rennosti, jos ei ole ennen ollut kuvattavana? Ei onnistu ainakaan minulta!
Usein kuvattavan ohjaaminen ja asettaminenkin kuvaustilanteessa toimii siten, että kuvattava alkaa hahmottaa paremmin, mitä kuvaaja yrittää hakea. Tämä rentouttaa ja osaltaan edesauttaa hetkellisempien kuvien syntymistä.
Siksipä mallin ohjaaminen ja asettelu eivät ole henkilökuvauksessa synonyymeja pönötyksille :) Usein kuvaajan ohjauksella saavutetaan myös kuva, joka kestää aikaa, koska kuvattavan asento näyttää valokuvaukselliselta ja mittasuhteiltaan oikealta. Kuvaaja näkee tämän parhaiten kameran takaa.
Myös tällaisissa kuvissa voidaan leikitellä tämän päivän filttereillä... vai nauraako nuoriso jo katketakseen tässä kohdassa???
Miljöössä, studiossa, värillinen, mustavalkoinen...
Emme ehkä kuvattavina tule ajatelleeksi, kuinka paljon vaihtoehtoja mm. valmistujaiskuvaukselle on!
Ensimmäinen valinta usein on, kuvataanko miljöössä vai studiossa. Tänä keväänä useimmiten studiokuvaus on varmasti ollut kuvattavalla ainakin lämpimämpi kokemus :D ... mutta kyllä mijlöökuvauskin on hyvä vaihtoehto.
Jos valitsee studiokuvauksen, valokuvaaja varmasti kyselee vielä tarkemmin monia eri asioita ja ekä voit itsekin etsiä esimerkkikuvia, millaisen valmistujaiskuvan itsestäsi haluat.
Usein esimerkkikuva kertoo havainnollisemmin asiasta kuin pelkät sanat. Esimerkiksi ana erilainen. Se on sanana abstrakti ja merkitsee meille kaikille vähän eri asioita. Siksi kuva sinulle erilaisesta kuvasta auttaa kuvaajaa hahmottamaan, millaisen kuvan juuri sinä haluat.
Jos taas valitsee miljöökuvauksen, niin voikin jo hieman pohdiskella ennen kuvaajan valintaa sitä, missä paikassa haluaisi itsestään valmistujaiskuvan.
Valittu miljöö näkyy kuvan taustalla ja se kertoo omaa tarinaansa kuvan katsojalle. Siksi usein valitaankin paikka, joka on jollain tavalla tärkeä tai merkityksellinen kuvassa olevalle henkilölle.
Kun kuvaus on tehty ja kuvat valittu, on vielä lisää valintoja tehtäväksi, mm. se toivooko kuvansa värillisenä vai mustavalkoisena (niiden hassuttelusuodinten lisäksi :D ).
Siinäpä useita pohdintoja ja päätöksiä ennenkuin valmistujaiskuvasi on valmiina kuvana kädessäsi :)
Mutta muista, valmistujaiskuva on se, joka kertoo Sinulle tärkeästä elämänvaiheesta. Toivottavasti katsot valmistujaiskuvaasi iloisesti hymyillen ja muistellen kouluaikaasi vielä useiden vuosikymmentenkin päästä. Samoin kuin edelleen silloin tunnet näyttäväsi hyvältä kuvassa.
Onnea siis kaikille valmistuneille – toivon teille kaikille upeaa valmistujaisjuhlaa, ihanaa kesää, paljon uintiretkiä ja sitten kokemusrikasta seuraavaa elämänvaihetta!