Tuki- ja apurahahakemukset vaativat sen, että hakijan on osattava ilmaista itseään kirjallisesti siten, että ulkopuolinen lukija saa siitä selvän. Ja vakuuttuu siitä, että tähän projektiin kannattaa sijoittaa.

Olen aiempina vuosina saanut apurahaa mm. Valo ja valaisu- sekä POSE -kirjan kirjoitustyöhön, näyttelytoimintaan ja mm. Fotarit –ohjelman käsikirjoitustyöhön. Lisäksi olen auttanut useita ihmisiä kirjoittamaan hakemuksia. Näistä kokemuksista voi olla Sinulle apua, kun kirjoitat omaa hakemukstasi.

Tärkeimmät asiat – pidä nämä mielessäsi koko ajan:

Hakemuksesi lukee henkilö, joka on täysin ulkopuolinen ja näkee hakemuksesi ensimmäisen kerran: saako hän tekstistä heti sen käsityksen, mitä haluat sanoa? 

Sokeudumme helposti omalle tekstillemme. Kannattaakin antaa jonkun lukea teksti ennen sen lähettämistä ja kysyä, mitä mieltä hän on siitä. Nykyäänhän erilaiset pilvipalvelut mahdollistavat helposti eism. yhtäaikaisen tiedoston tarkastelun ja muokkauksen.

Otsikko ja tiivistelmä kertovat konkreettisesti ja selkeästi, mitä aiot tehdä!

Jos näin ei ole, tiivistä, tiivistä, konkretisoi, konkretisoi… hyvä ja vanha vinkki: KISS – Keep it simple stupid (tai straightforward) 🙂

Otsikko ja tiivistelmä ovat elintärkeitä: ne luetaan ensimmäisenä. Ja kenties niiden perusteella tehdään päätös siitä, että jatkoon vai ei.

Nämä kaksi ovat tärkeitä muistisääntöjä siksi, että meidän kannattaa muistaa inhimillinen tekijä: hakemusten lukijalla on samaan aikaan edessään kymmeniä ellei satoja hakemuksia. Sinun hakemuksesi on noustava esiin tästä joukosta. 

1. Synopsiksen kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmassa

Yleensä lopullinen kirjoitetaan sähköiseen järjestelmään. En kirjoita koskaan hakemusta suoraan siihen, vaan teen luonnoksen tekstinkäsittelyohjelmassa.

2. MITÄ – MISSÄ – MILLOIN – MIKSI – MITEN – KENELLE

Wikipedia määrittelee synopsiksen seuraavasti: Synopsis on tiivistelmä tai yleiskuvaus esimerkiksi kuvallisesta tai kirjallisesta teoksesta. Se pyrkii kuvailemaan teoksen sisältöä ja sen tuotantoa vastaamalla mm. kysymyksiin miksi, mitä, kenelle ja miten.

Kirjoitan nämä kysymykset tiedostoon ja aloitan niihin vastaamiseen. Opin eräällä luovan kirjoittamisen kurssilla seuraavan Natalie Goldbergin menetelmän ja hyödynnän sitä: ensin on luomisvaihe (luoja) ja sen jälkeen kritiikkivaihe (kriitikko).

3. SYNOPSIS JA LUOMISVAIHE

Natalie Goldbergin menetelmässä luomisvaihe tarkoittaa : kun kirjoitan, luon.

Tällöin en ajattele oikeinkirjoitus, välimerkkejä, kappalejakoa, enkä ylipäätään mitään tekstin rakenteeseen tai muokkaamiseen liittyvää. Ihan ensimmäiseen luonnokseen oikeastaan vain “oksennan” kaiken ulos: kuitenkin niin, että vastaan kirjoittamiini kysymyksiin.

3. SYNOPSIS JA KRITIIKKIVAIHE

Vastaavasti Godbergin menetelmässä kritiikkivaihe tarkoittaa nimensä mukaisesti kriitikkovaihetta: kun olen kriitikko, alan pilkunviilauksen eli tekstin muokkauksen.

Tämä vaihe tarkoittaa kaikkea sitä, mitä teen, että saan kokonaisuudesta sellaisen, jossa on huomioitu mm. yllä mainitut tärkeät asiat.

4. Nuku yön yli

Kirjoittaminen on prosessi ja siksi lopputulosta parantaa mm. yön yli nukkuminen (itselläni myös pitkät kävelyt rauhallisissa ja avarissa paikoissa ilman liikennevaloihin pysähtymistä, ihmisten väistelyä, hälyä jne.) Seuraavana päivänä näet taas uusin silmin tekstisi.

5. Pääotsikko ja tiivistelmä

Tekstin kirjoittaminen tekstikäsittelyohjelmassa saa usein aikaan sen, että oma ajattelu selkeytyy ja tiivistyy. Tämän jälkeen on helpompi keksiä kuvaava ja ytimekäs otsikko projektille. Samoin on helpompi kirjoittaa lyhyt ja ytimekäs tiivistelmä.

Ja kuten varmasti huomasit – luoja/kriitikko –menetelmä sopii kaikkeen luovaan työskentelyyn 🙂

Tsemppiä kaikille hakemusten tekemiseen!