Näyttää hyvältä, eikö vain?
Ruokabloggareiden valokuvakuvauskurssi pidettiin innokkaan bloggaajan Johanna Koskirannan kotona. Hänen bloginsa Hellan ja viinilasin välissä esittelee herkullisia reseptejä, viinivinkkejä ja välillä se rönsyilee Johannan erikoisprojekteihin. Toinen kurssilla mukana ollut ruokabloggaaja Anna puolestaan pitää ihanaa kakkublogia, “Sokerimuruja“.
Päivä alkoikin herkullisesti ja teeman mukaisesti -pääsimme maistamaan Johannan uusilla resepteillä leivottuja muffinsseja, jotka naposteltiin chorizo-makkaran ja sinihomejuuston kera. Eipä olisi voinut päivä alkaa paremmin 🙂
Vaikka aloitimme valokuvauskurssin aamulla ja ikkunoiden takaa kajasti jo luonnonvaloa, suljimme kaikki verhot ja havainnollistin, kuinka voi kuvata ruokakuvia, vaikkei käytössä olisikaan päivän valoa. Tämähän on hyvin tyypillinen tilanne bloggareilla, erityisesti Suomessa talvisaikaan.
Jos kuvaa illalla, eikä päivänvaloa ole enää käytössä, on hyvä omistaa edes yksi lisävalonlähde.
Käytin tässä kuvausdemossa Dedolightin Felloni LED-paneelia (30×30 cm). LED-paneeli on ns. jatkuvaa valoa eli se on koko ajan päällä (vrt. salamavalo) ja voit nähdä sen koko ajan. Dedolight Fellonin etu on se, että sen värilämpötilaa voi muuttaa portaattomasti välillä 3 200 K – 5 600K. Lisäksi sitä voi himmentää.
Dedolight Felloni on ammattilaisille tarkoitettu valonlähde. Harrastajat ja ruokabloggarit voivat tutkia myös vaihtoehtoisia valonlähteitä, mm. Yongnuo LED-paneeli. Kyseistä tuotetta on eri kokoisina ja siinä värilämpötilan muunnos tehdään lisäämällä tietyn värinen kalvo valonlähteen päälle.
Kaikki alkoi sommittelusta. Vaikkakin Johanna kuvaili normaalia ruokabloggarin kuvaustilannetta seuraavasti: olen kokannut tai leiponut, lapset ryntäävät samalla hetkellä paikalle kiljuvan nälkäisinä ja sitten siinä välissä pitäisi ottaa kuvat.
Tästä huolimatta käytimme melkein tunnin sommitteluun… ei ollut niitä nälkäisiä lapsia lähistöllä ja osallistujatkin oli jo saaneet muffinssinsa 🙂
En ole vieläkään saanut hankittua mukana kuljetettavaa fläppitaulua… no, ei se tahtia haitannut…
Päivän tavoitteemme oli kuvata riittävän teräviä ja riittävän oikean värisiä kuvia. Ja tietenkin halusimme kuviin myös lisää valoa ja valokuvauksellisuutta.
Ensimmäisessä demossa asetin kameran valkotasapainoksi 3 200 K ja lisäksi kiinnitin kameran jalustaan. Käytin Dedolight Fellonia erillisenä lisävalonlähteenä (asetuksella 3 200 K).
Johannan koti oli täydellinen valokuvauskurssin pitämiseen. Siellä oli paljon tilaa ja pystyimme demoamaan useissa eri paikoissa. Tosin keittiö tuntui olevan jostain syystä Johannan suosikkipaikka 🙂
Tavoitteeni oli tässä demossa havainnollistaa, kuinka kuvataan päivänvalossa. Samoin oli tärkeää huomioida taustan ja pääkohteiden välinen etäisyys. Kun tausta on riittävän kaukana pääkohteesta, voi sen epäterävyyttä hallita paremmin.
Jälleen käytimme aikaa sommitteluun. Canon 6D:ssa on sisäänrakennettu wifi ja sen voi yhdistää vaivattomasti läppäriin. Tällöin läppärin näytölle saa näkyviin kameran livekuvan ja se auttaa sommittelussa suunnattomasti.
Ensimmäisessä kuvassa tarkensin viinipulloon, koska myös viini on tärkeä asia Johannan blogissa. Käytin ainoastaan päivänvaloa ja kameran valkotasapaino oli asetettu 5 500 K:iin.
Kuva piiraasta havainnollistaa sitä, kuinka voi helposti varioida rajausta ja pääkohdetta sen jälkeen, kun on määrittänyt kameran asetukset ja vallitsevan valon suunnan. Ja piiras oli taivaallista 🙂 Reseptin voit katsoa täältä.
Usein miljöössä on sekavalo. Tässäkin tapauksessa tilassa on ulkoa tulevaa päivänvaloa (n. 5 500 K) ja sisätilassa palavat sisätilan valot, joiden värilämpötila on usein n. 2700 – 2900K.
Vihdoin muistimme myös sytyttää kynttilät 🙂
Muutin kameran valkotasapainoksi 3 200 K, koska tarkensin tällä kertaa piiraaseen. Se oli suoraan halogeeni-spottien alla, joten siihen osuva valo oli n. 2700 – 2900K. Nyt piiras näyttää raikkaalta ja sen värit toistuvat oikean värisinä. Päivänvalo taustalla näyttää puolestaan kivan sinertävältä.
Tietty kaikkien demojen jälkeen myös harjoittelimme. Laitoimme asetukset kohdalleen ja otimme kuvia.
… välillä tarkisteltiin ja sitten jatkettiin harjoituksia.
Viimeisessä demossa halusin havainnollistaa, kuinka tehdään graafisempia ruokakuvia. Lisäksi halusin havainnollistaa valon luonteen käsitettä.
Ensin taas sommiteltiin…
Kameran livekuva kannattaa pitää mustavalkoisena. Silloin näkee värien sijasta vain eri tummuisia sävyjä. Mustavalkoiseksi kameran taka-screenin saa muuttamalla kuva-asetuksia kamerasta.
Vertasimme kahta erilaista valotusta, varjojen luonnetta ja sommittelua.
Tässä kohdassa sattuma astui kehiin – aurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta. Ylempi kuva on otettu pilvisellä hetkellä. Vallitseva valo on pehmeämpää ja siksi myös varjot kuvassa ovat pehmeitä ja liukuvia.
Kun aurinko alkoi paistaa kirkkaalta taivaalta, valo muuttui kovemmaksi ja samoin kävi varjoille. Ja tämä onkin sitten valokuvaajan tehtävä ja hänen valintansa: millaista valoa haluaa käyttää ja millaiset varjot haluaa kuvaansa.
Tässä tapauksessa totesimme, että tulinen porkkanakeitto on loistavaa talvipäivän ruokaa. Halusimme kuvan näyttävän siltä, että se on otettu kirkkaana talvipäivänä (=kirkas auringonvalo, kova valo, kovat varjot). Se toimi mielestämme parhaiten tässä kuvassa.
Muutin vielä kerran kuvakulmaa…
Tästä kulmasta kuvattuna osa valkoisesta lautasesta jää varjoon. Käytin valkeaa styrox-levyä ja heijastin sen avulla valoa tummiksi jääneisiin kohtiin. Näin lautasesta tuli vaaleampi myös varjokohdista.
Toinen syy kuvakulma muuttamiseen oli se, että halusin keiton pinnan näyttävän kiiltävämmältä.
Ylemmässä kuvassa valon luonne on kovaa. Joskus on kuitenkin niin, ettei halua käyttää kovaa valoa. Se ei joko sovi kuvan viestiin tai sitten ei ole riittävästi välineitä hallita sitä.
Kiinnitimme valkoisen läpikuultavan kertakäyttölakana ikkunan ja keittolautasen väliin. Ylempää ja alempaa kuvaa vertailemalla näet eron valon luonteessa. Parhaiten eron näkee keiton ja lusikan pinnoista.
Miten siis kuvataan parempia ruokakuvia? Harjoittelemalla ja harjoittelemalla. Päivän lopuksi kävimmekin sitten läpi otetut demokuvat ja kertasimme asiat vielä kerran.
Lopultakin oli aika ryhmäkuvalle. Eikä se ollut ihan lyhyt projekti 🙂 Sommiteltiin etuala ja yritettiin itsekin vielä näyttää kuvauksellisilta 🙂
Ystäväni Johanna Uusitalo auttoi minua koko päivän ja otti myös kaikki toimintakuvat.
Jos haluat löytää ihania ruokareseptejä ja viinivinkkejä, niin käy tutkimassa Johannan blogi. Ja upeita kakkuja voi ihailla Annan Sokerimuruista. Kiitos kaikille hienosta ja herkullisesta päivästä.