Yllä oleva otsikko oli ainoa toive, jonka Ravintola Elsan omistaja Sunna esitti meille, kun kyselimme, millaisia toiveita ravintolan omistajalla olisi kuvien suhteen. Brieffi oli yksinkertainen, tehokas ja helppo muistaa kuvaustilanteessa.

Olen tämän syksyn vetänyt Valokuvauksellinen valo -kurssia Tampereen työväenopistossa. Ollessani eräänä päivänä lounaalla suosikkiluonaspaikassani Elsassa mieleeni tuli, että tämä olisi mitä parhain paikka sisämiljöökuvausdemolle. Myös omistaja Harri innostui asiasta ja siinä samalta istumalta löimme lukkoon päivän.

Pari viikkoa sitten olimmekin porukalla kuvaamassa Elsassa. Meitä oli paikalla sopiva noin kymmenen hengen porukka -kaikille riitti hyvin hommia, eikä kenenkään tarvinnut seisoskella nurkassa vain ihmettelemässä. Myöhemmin, kun asiasta puhuttiin, niin useimmat kokivatkin tosi hauskaksi “päästä tositoimiin” ja nähdä, kuinka kaikki innostuivat tekemisestä. Todellista ryhmähenkeä. Elsalaiset luottivat meihin varsin paljon, kun antoivat meidän hääriä salissa aivan rauhassa.

Kuvasimme ravintolan kahta eri salia eri tavoin. Mutta ennenkuin edes pääsimme kuvausvaiheeseen, niin siirtelimme salien tavaroita paikasta toiseen. Kynttilät, ottimet, lasit yms saivat uudet, entistä visuaalisemmat paikkansa kuvia varten. Yksi seisoi kameran takana ja muut siirtelivät. Välillä kameran tai läppärin luona oli isompikin porukka tekemässä päätöksiä “uusista sisustusratkaisuista” kuvia varten. Monelle tämä vaihe oli yllätys; kuinka paljon ennakkovalmisteluja kuva vaatikaan, jotta se lopulta näytti siltä, kuin “se vain olisi otettu”.

Kun olimme saaneet valmistelut päätökseen, teimme ensimmäisenä molemmista saleista yksinkertaiset sisämiljöökuvat, joissa pyrimme siihen, että miljöö näyttää tunnelmalliselta, edustavalta ja valokuvaukselliselta. Tämän jälkeen leikimme erilaisilla valoilla – ihan vain sen takia, että näkisimme, mikä kaikki on mahdollista! Käytimme tekniikoina mm. valomaalausta sekä värjättyä salamavaloa.

Aivan lopuksi lisäsimme kuviin vielä ihmisiä. Pääsimme siinä harjoittelemaan henkilöiden valaisua sisämiljöössä sekä tietenkin henkilöohjausta “Enemmän tunnelmaa” -teemalla.

Tässä vaiheessa radiopuhelin tai etukäteen sovitut käsimerkit olisivat olleet varsin tehokkaita. Ravasin ulkona kuvanneen Markun ja sisällä istuneen porukan väliä ja vein viestiä puolin ja toisin. Onneksi ulkona ei satanut, eikä ollut vielä kovin kylmäkään, joten kuva saatiin otettua.

“Making of ” -kuvat ovat aina hauskoja… tämä kuva iltaa varsin hyvin. Kiitos Juha, liipasinsormi oli herkkänä, niin saatiin tämäkin hetki tallennettua.

Kiitokset kaikille hauskasta illasta!