Valokuvaajanaisten virike- ja verkostoitumisiltaa viettämässä

Kevät tulee kohinalla, valon määrä lisääntyy, samoin miljöökuvausten. Toissaviikolla vietimmekin Valokuvaajanaisten virike- ja verkostoitumisiltaa Suomen Interfotolla, ja teeemana oli ajankohtaisesti vinkkejä miljöössä valaisuun ja mallien ohjaamiseen.

Ajatus tapahtumasta lähti siitä, kun kuulin jonkin aikaa sitten eräältä opiskelijaltani Facebook -ryhmästä nimeltä Valokuvaajanaiset. Koska porukka oli minulle aivan uusi, syntyi kuvamessujen aikaan idea virike- ja verkostoitumisillasta, ja sattumien kautta tästä tuli puhetta Interfoton Sami Eskonlahden kanssa. Tuumasta toimeen siis ja ilta toteutui lopulta huhtikuun lopussa 🙂

Virike- ja verkostoitumisiltaan saapui iloinen ja aktiivinen joukko naisia, joiden kanssa ilta hujahti mukavassa tunnelmassa alusta loppuun saakka. Aika paljon joukossa oli porukkaa, joka ei ollut nähnyt toisiaan “oikeassa elämässä” ja kasvot olivat tuttuja vain Facebookin profiilikuvista. Siksikin oli hauskaa olla mukana tällaisessa “live -tapahtumassa” 🙂

Tutustumista ja tekemistä oli illan teema, ja alkuesittelyjen jälkeen lähdettiinkin ulos tutkimaan sitä, kuinka valitaan kuvauspaikka, valaistaan malli ja ohjataan mallia kuvaustilanteessa, kun kyseessä on muotokuva.

Johanna oli rohkea mallimme, joka poseerasi kuvaajan käskyttämänä hienosti demotilanteessa. Kiitos vain Johannalle avusta!

Aluksi demolla katsottiin vain vallitsevaa valoa ja sitä, kuinka voimme hyödyntää sitä valokuvauksellisesti henkilökuvassa.

Malli häviää iloisesti taustaan saman sävyisenä, jos kuvauskohtaa ei katsota huolellisesti. Mallin kasvojen valopuoli ei erotu taustasta sitä vaaleampana, eikä näin nouse esiin katsojalle. Liian harmaa ja tasainen kuva ohitetaan helposti.

… Tässä ei yritetä säikäyttää mallia, vaan katsoa valoa ja varjoa…

… ja annetaan vielä niiden käsisalamoiden odottaa..

Jos taas kuvaajina maltamme mielemme, katsomme tarkasti taustan ja mallin kasvojen valopuolen sävyllistä eroa, voimme tehdä vain vallitsevaa valoa hyödyntämällä valokuvauksellisen kuvan, jossa kuvattava erottuu taustasta selvästi.

Valokuvauksellinen kuva syntyy siitä, että kasvojen valopuolen takana oleva tausta on sävyllisesti tummempi. Samoin kuin taas varjopuolen taakse jäävä tausta on vaaleampi kasvojen varjopuoli.

Jos mallin eteen jäävä suuri vaalea alue vie liikaa huomiota, voi miettiä toisenlaista rajausta…

Ja sitten päästäänkin jo tutkimaan käsisalamoiden käyttöä…

Ollaan varjossa puun vieressä, joten vallitseva valo on pehmeää. Niinpä käsisalaman valonmuokkaajana toimii valkea läpiampuva sateenvarjo.

Kuvaussuunta vaihtuu ja alussa sama tilanne: malli uppoaa taustaan, eli kasvot ovat valopuolelta saman sävyiset kuin mallin taakse jäävä tausta.

Lisävalonlähteenä oleva käsisalama valaisee kasvot valopuolelta vaaleammaksi kuin taakse jäävä tausta, ja siten mallin kasvot ja niiden ilme erottuvat selvemmin taustasta.

Toisessa demossa kuva-alalle aseteltiin sitten kaksi ihmistä. Vaikkapa ryhmä, jonka jäsenet voisivat olla eismerkiksi työkavereita.

Ensin vähän mallien ohjaamiseen ja asentoihin liittyviä yksityiskohtia…

… ja sitten valaisua samalla periaatteella kuin edellisessäkin demossa.

Lopuksi kokoonnuttiin vielä katsomaan demoilla tehdyt kuvat ja kertaamaan läpikäydyt asiat. Ja tietenkin vielä juttelemaan, tutustumaan ja verkostoitumaan 🙂

Kiitokset kaikille, oli oikein mukava ilta. Oli ilo tavata kaikkia uusia ihmisiä ja osittain myös vanhoja tuttuja. Ja tätä blogia tehdessä tajusin, että ryhmäkuva jäi ottamatta! Harmillista, mutta tehdään se seuraavalla kerralla!

Kiitokset tapahtuman järjestelyistä Interfoton porukalle!

Ja erityiskiitos Sami Eskonlahdelle toimintakuvista ja videosta. Kivoja muistoja illasta 🙂