Feed   LinkedIn   Twitter   EN

Viime lauantaina pidin koulutuspäivän yhteistyössä Audico Systemsin kanssa. Teemamme kurssipäivässä oli jatkuvien valonlähteiden – eli halogeeni- ja LED -pohjaisten valojen – käyttö henkilökuvauksessa.

Jatkuvien valonlähteiden etuna on nimensä mukaisesti jatkuvuus; ne ovat ”koko ajan päällä”.

Näin se, mitä näet kamerasi etsimen läpi kuvaustilanteessa, on totta myös lopullisessa kuvassa. Itse pidän jatkuvilla valoilla työskentelystä juuri tämä takia.

Jatkuvien valonlähteiden etu on valon näkeminen koko ajan ja se helpottaa työskentelyä monessa kohdassa, mutta silti niiden kanssa työskenteleminen vaatii mielestäni osaamista. On ymmärrettävä valojen suuntaamisesta, usean eri valonlähteen kirkkauden suhteesta toisiinsa, kontrastin hallinnasta – kaikista niistä asioista, joista myös salamavaloilla kuvaava huolehtii. Ja tietenkin on ymmärrettävä valosta ja varjosta. Suosikkiaiheestani 😀

Viime lauantain koulutuksessa tarkoitukseni oli havainnollistaa osallistujille, kuinka työskennellä jatkuvilla valonlähteillä, kun kuvataan henkilöitä studiomaisissa olosuhteissa. Emme kuitenkaan lähteneet ihan vain teknisesti valonlähteistä, vaan sisällöllisenä ajatuksena oli havainnollistaa myös:

  • studio- ja miljöökuvauksen metodologinen ero –> kun kuvataan studiomaisissa olosuhteissa, valokuvaaja rakentaa ja hallitsee kuva-alalla näkyvää valoa
  • millaisen lähtökohdan valitsemme henkilökuvaamme: mainosmaisen, dokumentaarisen, taidekuvamaisen, muotokuvamaisen jne.
  • millaisen visualisoinnin valitsemme kuvaamme: onko kuvassa henkilö ja ja häneen liittyvää rekvisiittaa, vai ainoastaan malli, valo ja varjo
  • miten ohjaamme mallia kuvaustilanteessa, jotta saamme toivomamme lopputuloksen
  • miten asettelemme mallimme, jotta myös asento on viestin ja tavoitteen mukainen

Suurista valonlähteistä kohti pienempiä valonlähteitä

Lähdin liikkeelle kuvausdemoissa suurista valonlähteista ja pehmeästä valosta, ja iltapäivän pidentyessä siirryimme kohti pieniä valonlähteitä ja kovaa valoa.

Ensimmäisessä kuvausdemossa tehtiin klassinen ja aikaa kestävä henkilökuvan valaisu, jonka perusteet mielestäni jokaisen henkilökuvia tekevän tulisi hallita 🙂

Ja oikeastaan tärkeäksi tämän perustan mielestäni tekee se, että nämä ”valon näkemisen” perusteet eivät ole käytössä vain studiomaisesti tehtävässä henkilökuvassa, vaan valon ja varjon valokuvauksellinen rytmi on sitten siirrettävissä erilaisiin kuvauksiin miljöössä (ks. viimeisenä blogissa olevat kuvat, jotka olen ottanut Nuorten Jääkiekon MM-kisoissa vuosi sitten).

Ja tämä sama valon ja varjon rytmi on nähtävissä jokaisen ikkunan ääressä – kunhan osaamme nähdä sen 🙂

Päävalona (1) käytin tässä demossa Dedolight Panaura 5 -valonlähdettä, joka on suurikokoinen tasovalo. Se tuottaa varsin muotoilevaa ja pehmeää valoa. Tässä kohdassa valonlähteen edessä oli komle kerrosta läpikuultavaa diffuusiomateriaalia ja päällimmäisenä vielä valoa suuntaava, kankainen hunajakenno.

Täytevalona (2) toimi Dedolight DLEDRAMA-BI ja suuntasin sen takaseinän kauttaa kierrätettynä, jotta sekin tuottaa pehmeää valoa ja toimii samalla tilassa yleisvalona.

Taustavalona (3) oli pienikokoinen Dedolight Tungsten 100 Series -valonlähde. Kyseisen valonlähteen ominaisuus on se, että sen valokiilan voi asettaa tiukempaan spot- tai laajempaan flood -asentoon, jolloin taustan valon ja sen gradaation saa haluamansa kokoiseksi.

Edellisen ja seuraavan kuvan välillä tehtiin useampiakin eri demoja, mm. profiilikuvasta, korkovalojen ja LED -paneelien käytöstä, mutta näistä kaikiksta ei tullut vain otettua muistiinpanokuvaa 🙁 sitä aina innostuu havainnollistamaan asioita, ja sitten vain jää kuvat ottamatta. Niinkuin jää välillä myös malli ohjaamatta – vaikka demolla katsotaankin mallin asentoihin liittyviä asioita, ei demotilanteessa tule tehtyä lopullista kuvaa. Varsinkin tässä viimeisessä kuvassa on varsin synkkä tunnelma… ehkä joskus teen vielä ystävästäni Jyrkistä kunnon kuvan 😀

Sen lisäksi, että viimeisessä kuvassa on käytetty pieniä valonlähteitä ja kovaa valoa, havainnollistin osallistujille samalla myös low key -kuvan periaatteita. Siksipä mallina ollut Jyrki vetäisi vielä mustan hupun päähän ja otti oikein kunnon gangsteri -ilmeen.

Alla oleva kuva valaistiin kokonaan Dedolight Tungsten 100 Series -valonlähteillä. Päävalossa (1), korkovaloissa (3 ja 4) ja tummaa vaatetta valaisevissa lisävalonlähteissä (5 ja 6) oli kaikissa normaalit ladonovet.

Taustavaloon (7) kiinnitettiin projektorispotti, jossa oli valonmuokkaimina veitset. Näillä veitsillä saadaan valonlähteen tuottama valokiila muokattu esim. neliömäiseksi ja teräväreunaiseksi.

Täytevalona (2) oli edelleen Dedolight DLEDRAMA-BI.

Valon näkemisen periaatteet – studiosta miljööseen

Harjoittelin aikoinaan itse valon näkemistä ja valon rakentamista ensin studiomaisessa olosuhteessa ja kun aloin ymmärtää valosta, näin sen myös kuvissa, jotka oli kuvattu vallitsevassa valossa ilman mitään lisävalonlähteitä.

Tämä oli minulle suuri oivallus valon maailmassa ja tämän oman vahvan kokemukseni perusteella uskon edelleen siihen, että kun harjoittelee näkemään valon ensin olosuhteessa, jossa voi hallita valonsa (studiomainen olosuhde), voi tätä osaamista alkaa sitten seuraavaksi harjoitella miljöössä ja vallitsevassa valossa, jossa on paljon enemmän tekijöitä, joihin ei voi itse vaikuttaa.

Alla muutamia kuvia Nuorista Leijonista kuvaamistani kuvista, joissa olen hyödyntänyt valon ja varjon rytmiä kuvaustilanteissa, joissa voi vain valita sen hetken, jolloin painaa kameran nappia. Ja tietenkin sitä ennen paikan, josta aikoo kuvansa ottaa.

Bloggasinkin tästä samasta aiheesta vuosi sitten Kamera-lehden blogissa: ”Valaistu ja valittu.” Silloin työn alla oli Nuorista Leijonista kertova näyttely, jonka kaikki kuvat on tehty valinta -periaatteella ja ”näähdyllä valolla”.

Muutin alla olevat kuvat mustavalkoisiksi, jotta valo ja varjo olisi helpompaa nähdä.

Itselleni valo ja varjo, ja samalla myös pääkohteen erottaminen taustasta, ovat niitä asioita, jotka tekevät kuvaamisesta innostavan, inspiroivan ja haastavan. Riippumatta siitä, kuvaanko studiossa vai miljöössä. Ja riippumatta siitä, käytänkö lisävalonlähteitä vai en 🙂 valo ja varjo ovat vain kaiken perusta.