Viime viikonloppuna pääsin taas pitkästä aikaa käymään Turun seudulla, kun paikallinen kameraseura Aboca ry järjesti Kaarinassa, Tuorlan majatalossa miljööhenkilökuvauksen kurssin. Vaikka ulkona ei ollut vielä kovin vehreää, sää suosi meitä kuitenkin valokuvauksen näkökulmasta. Ja kyllä muutenkin – aina on kivaa olla ulkona keväisessä auringonpaisteessa 🙂
Lauantaina kurssi aloitettiin kuitenkin sisätiloissa ja havainnollistin aluksi henkilökuvauksen ja valaisun perusteita ikkunan valolla. Demomallina meillä oli turkulainen Mari, joka on itsekin innokas kuvaaja ja bloggari. Hän bloggasikin hauskasti kurssista myöhemmin; näin koomiselta touhu saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin 😀
Kurssitilan hauskuus oli ihan oikea liitutaulu – yleensä käytössäni on fläppitaulu ja eri värisiä tusseja, tällä kertaa liitutaulu ja eri värisiä liituja 😀 Täytyy myöntää näin jälkeenpäin, että fläppitaulu vie voiton…
Petteri Mäntysaari (Kappas Valokuvaamo)kuvasi kurssin aikana “kauhugalleriaa”; eli miten mielenkiintoisia ilmeitä saakaan tallennettua, kun joku puhuu…. 😀 Luulen, että hän ei näyttänyt minulle pahimpia… Kuvausdemon jälkeen porukka hajaantui eri puolille rakennusta kuvaamaan ja päivän päätteeksi katsoimme kuvat.
Sunnuntaiaamu valkeni sumuisena, mutta siinä vaiheessa, kun aloitimme kurssin, aurinko paistoi jo kirkkaalta taivaalta. Kurssille osallistuneille oli hyvin erilainen määrä kalustoa käytössään, joten tein kuvausdemoja erilaisissa valo-olosuhteissa erilaisilla lisävaloratkaisuilla. Aloitimme kuvausdemot varjossa ja havainnollistin samoja valokuvauksellisen valon periaatteita kuin edellisenä päivänä.
Ennen yhtään heijastinta tai lisävalonlähdettä otettiin käyttöön musta kangas…
Mari tuli malliksi hieman sen jälkeen, kun kurssi oli jo alkanut ja ihmetteli kovasti, kun hänen saapuessaan irroteltiin mallin päätä…
Heijastinten ja varjostinten käytön havainnollistamisen jälkeen otin käyttöön järeämmät laitteet eli lisävalonlähteet. Käytössäni oli Canonin Speedlite 600 EX-RT, ja laukaisin sen kameran päällä olleella radiolähettimellä, joka toimii kyllä varmasti ulkona erilaisissa valo-olosuhteissa. Testasimme myöhemmin myös infrapuna-yhteyttä ja sen kanssa oli ongelmia, vaikkei aurinko siinä kohdassa kirkkaasti paistanutkaan. Valonmuokkaajana käytin valkeaa, läpiampuvaa sateenvarjoa. Varjossa valonluonne on pehmeää, ja siksi myös lisävalonlähteen valonmuokkaaja oli sellainen, joka tuottaa saman tyyppistä valoa.
Sitten mentiinkin siihen kirkkaaseen aurinognpaisteeseen… tosin kurssilaiset halusivat jo sinne aiemmin, mutta toisesta syystä. Auringossa oli lämpimämpää kuunnella demoa kuin varjossa 🙂
Jos jokin jäi kurssilaisten mieleen, niin varmaankin se, että miljöössä tarvitaan aina myös jotain mustaa materiaali. Välillä valoa on vain pystyttävä blokkaamaan sieltä, mihin sitä ei haluta.
… ja tietenkin pystyttävä muokkaamaan sellaiseksi kuin haluaa. Klassikko-kertakäyttölakana on edullinen valonmuokkaja, jolla voi pehmentää kovaa auringonvaloa. Ja on sillä monia muitakin käyttötarkoituksia.
Ja vaihteeksi ne itserakennetut heijastimet ja varjostimet käytössä. Olen rakentanut molemmat kehikot Bauhausista ostetuista alumiiniputkista ja muoviliittimistä. Ja hankkinut niihin erilaisia kankaita mm. valon blokkaus-, varjostus-, heijastus- ja diffusointitarkoituksiin. Molempien kehikoiden teko-ohjeet löytyvät Valo ja valaisu -kirjasta.
Käytössämme oli myös tehdasvalmisteinen Lastoliten diffuuseri.
Tässä demossa blokkasimme mustalla suoran auringonvalon ja heijastimme sen mallin kasvoille kiiltäväpintaisella Lastoliten TriGrip -heijastimella. Kyseinen tuote on varsin käyttökelpoinen useissa eri valo-olosuhteissa, koska siinä on kahdeksan eri kangasvaihtoehtoa: musta, valkea, kulta, puolikulta, hopea, puolihopea, kultahopea ja diffuusori.
Viimeisessä demossa otin käyttöön jälleen käsisalamat ja havainnollistin, kuinka niitä voi käyttää, kun kuvataan henkilöä kirkkaassa ja suorassa auringonvalossa. Käytössäni oli kaksi Canon Speedlite 600 EX-RT -salamaa ja niiden radiolähetin.
Koska olimme ns. kovan valon valo-olosuhteessa, käytin demossa päävalon valomuokkaajana hopeistä, kiiltävää sateenvarjoa (Elinchrome, halkaisijaltaan 105 cm). Se tuottaa myös kovaa valoa, mutta levittää valoa laajemmalle alueelle.
Täytevalossa oli puolestaan valonmuokkaajana kiiltävä, kulta-hopea sateenvarjo(Elinchrome, halkaisijaltaan 105 cm). Näin saatiin mallin kasvojen varjopuolesta hieman lämpimämmän sävyinen.
Kuvausdemojen jälkeen kurssilaiset hajaantuivat jälleen kuvaamaan Tuorlan majatalon ympäristöön – ja havaitsivat konkreettisesti, kuinka kirkasta suora auringonvalo on, ja kuinka paljon lisävaloa tarvitaan, että siinä olosuhteessa voi tehdä painokelpoisen kuvan. Hyvää harjoitusta siis 🙂
Malliksi kuvauksiin pääsi myös Tuorlan majatalon emäntä Marja Vaiste. Kiitos vielä emännöinnistä Marjalle 🙂
Ja päivän päätteeksi kokoonnuimme jälleen luokkaan ja katsoimme aikaan sadut kuvat. Siinäpä pari päivää hujahtikin vauhdikkaasti, ja nyt on kesän miljöökurssirsarja on avattu 🙂
Kiitos Aboca ry:lle kurssin järjestämisestä, kiitos Johanna Ahonen, Petteri Mäntysaari ja Tuula Kalima hauskoista action-kuvista ja KIITOS KAIKILLE KURSSILLE OSALLISTUNEILLE. Oli mukavaa tavata taas vanhoja tuttuja ja tutustua uusiin ihmisiin 🙂
