david la chapelle, fotografiska, stockholm
David LaChapellen “Burning Beauty” Fotografiskassa

 

Tukholma, Fotografiska ja David LaChapelle. Pitkällisen suunnittelun jälkeen pääsin pari viikkoa sitten toteutusvaiheeseen, kun astuin puna-valkeaan laivaan. Matkaseuranani olivat rakas ystäväni Terhi ja hänen tyttärensä Iris. Suuntamme oli kohti Tukholmassa sijaitsevaa valokuvamuseota, Fotografiskaa.

 

Mapplethorpe Fotografiskassa syksyllä 2011

Olen vieraillut kerran aiemmin Fotografiskassa, syksyllä 2011. Tällöin museossa oli esillä Robert Mapplethorpen näyttely.
Mapplethorpe on minulle merkityksellinen kuvaaja, koska hänen kuvien tutkimisesta alkoi kiinnostukseni valoon ja valaisuun. Muistan, että hänen kuviaan katsoessani tajusin ensi kertaa sen, etteivät kaikki valaisut ole tehty vain pehmeällä valolla ja ettei valo ole suunnattu kohti mallia aina 45 asteen kulmasta yläviistosta.

 

David LaChapelle Fotografiskassa keväällä 2013

Ennen tätä näyttelyvierailua David LaChapelle oli ollut minulle kuuluisa julkkisten kuvaaja, suuri mainoskuvaaja ja musiikkivideoiden tekijä. Lähes kaikki tämän päivän kuuluisuudet olivat esiintyneet hänen kuvissaan.

Näyttely oli räjäyttävä. Se oli laajin Fotografiskassa tähän asti olleista näyttelyistä. Kolme kerrosta täynnä mitä erilaisimpia kuvia. Käsitykseni LaChapellen tyylistä, aiheista ja ilmaisusta laajeni tosi paljon.

Esillä oli varhaisempaa, melko taiteellista tuotantoa, yhteiskunta- ja kulutuskulttuuriin kantaaottavia kuvia, taidehistoriasta, uskonnosta ja luonnon teemoista kumpuavia teoksia. Käsitykseni hänestä mestarikuvaajana kohosi entisestään. Mielenkiintoisia olivat erityisesti näyttelyn yhteydessä olleet making of-videot, joissa näytettiin muutamien kuvien tekemistä.

Vaikken olekaan ollut mikään LaChapellen suuri fani, niin olen pitänyt aina hänen kuvissaan VÄREISTÄ. Minusta hän käyttää väriyhdistelmiä upeasti kuvissaan. Mahtavia moniväriyhdistelmiä, kirkkaita värejä ja pastellivärejä. Pidän myös siitä, että kuvat ovat myös valokuvauksellisia –niissä on valoa ja varjoa 🙂 Minut yllätti, kuinka paljon kuvissa oli otettu virikkeitä mm. taidehistoriasta ja uskonnosta.

 

Katso kuvia lapsen silmin

Kaikkein hauskinta luultavasti kuitenkin oli olla näyttelyssä lapsen kanssa. Iris jaksoi katsella kanssamme kaikki kolme kerrosta. Vasta viimeisessä kerroksessa hän ilmoitti, että “lähdetään nyt pois”. Sitä ennen hän jaksoi kysellä kuvien edessä: Miksi tuolta on pudonnut hanska? Miksi tuolla on kukka suussa? Miksi tuo on punainen? Miksi tuo huutaa? Itsekin pysähtyi kuvien ääreen ihan eri tavalla ja alkoi miettiä. Varsinkin kun välillä pikku-Iris jatkoi: “Selitäpäs se.” Mitäs siinä mahtoi muuta kuin pohdiskella hanskan kohtaloa, kukan omituista paikkaa tai värin merkitystä.

Tiina, Iris ja Terhi Fotografiskassa

 

Ja sitten ne muut hyvät syyt:

1. Bistron näkymä, interiööri ja ruoka
Saavuimme museolle sopivasti aikaiseen lounasaikaan, joten menimme suoraan bistroon nauttimaan lounaan. Bistro on museon kolmannessa kerroksessa, se on miellyttävän lungisti sisustettu ja ruoka on tosi hyvää. Söimme välimerelliset kasvisruuat ja ne maistuivat hurjan hyviltä. Päälle hyvät espressot ja olimme valmiit näyttelyyn. Ai niin, ja se näkymä –huikea panorama merelle ja kaupunkiin.

2. Palvelu
Koska mukanani oli tällä kertaa lähes 3-vuotias pieni näyttelyvieras, en voinut olla kiinnittämättä huomiota henkilökunnan lapsiin suhtautumiseen. Lippuja ostaessamme myyjä kertoi kysymättä, että lapsen ei sitten tarvitse olla rattaissa koko aikaa, kun eihän ne niissä viihdy kuitenkaan niin pitkään. Antakaa vain hänen liikkua vapaasti. Koko museossa olomme aikana emme saaneet yhtään vihaista katsetta tai tuhausta osaksemme.

3. Tunnelma ja näyttelyt
Minusta koko museorakennus on hieno, bistro viihtyisä ja näyttelyt hienosti rakennettuja. Mutta ennen kaikkea on ihanaa, että minun on mahdollista nähdä maailmankuulujen valokuvaajien töitä vain menemällä Tukholmaan. Menisin Tukholmaan mielelläni muutenkin, koska kaupunki on niin kaunis. Fotografiska on siihen vielä vain plussaa. Annie Leibowitz, Robert Mapplethorpe, Albert Watson, David LaChapelle –kaikki he ovat vaikuttaneet valokuvauksen historiaan ja tehneet elämään jääneitä kuvia. Ja arvatkaa kenen näyttely on seuraavaksi –Henri Cartier-Bressonin. Huikea lista vain jatkuu.

 

Seuraava Henri Cartier-Bresson

Todellakin, seuraava näyttely on Henri Cartier-Bressonin ja se on esillä Fotografiskassa 9.3. – 26.5.2013.
Olen luultavasti nähnyt näyttelyn muutama vuosi sitten New Yorkin MoMassa, mutta en usko sen estävän minua tekemästä taas uutta retkeä Tukholmaan…