Feed   LinkedIn   Twitter   EN

PechaKucha – Mielenkiintoinen ja innostava esitysformaatti. Esiintyjä valitsee 20 kuvaa, kuvat pyörivät kuvaesityksenä, kukin kuva on näkyvissä 20 sekuntia ja siihen esitys päälle. Yksinkertaista ja mielenkiintoista.

Design on Tampere -yhdistys järjestää vuosittain Tampereen Designviikon ja eilen illalla järjestetty PechaKucha -ilta oli osa tätä viikkoa. Olin otettu, kun minua pyydettiin yhdeksi esiintyjäksi tapahtumaan, jonka luonteeseen kuuluu myös, ettei esiintyjiä paljasteta etukäteen. Eilen meitä esiintyjiä oli 5: saimme kuulla esitykset arkkitehdiltä, taiteilija&muusikolta, muotoilijalta ja improvisaatioryhmältä. Jokainen esitys oli erilainen, persoonallinen ja varmasti myös esittäjänsä näköinen. Oli innostavaa ja inspiroivaa kuunnella niitä.

Lue lisää PechaKucha -formaatista.

Lue lisää Design on Tampere -yhdistyksen toiminnasta.

Tässäpä oma esitykseni – Minun ja valon matka :)

wpp_mads_nissen

Vietin eilen insipiraatiopäivää ja yksi syyni Helsinki-vierailulle oli osallistua World Press Photo -valokuvanäyttelyn avajaisiin. On aina innostavaa nähdä valokuvia ja tietenkin avajaispäivänä tapaa usein myös tuttavia alalta. Monta hyvää syytä matkustamiselle siis :)

Itse näyttelyvierailun lisäksi oli mielenkiintoista osallistua avajaisiin, koska World Press Photo -valokuvakilpailun voittaja tanskalainen valokuvaaja Mads Nissen oli paikalla kertomassa voittokuvastaan. Lisäksi WPP -organisaation edustaja Femke van der Valk esitteli näyttelyn asiantuntevasti meille ja vastaili yksityiskohtaisesti kysymyksiin.

 

Manipuloituja kuvia ja kännykkäkuvia

Yleisesti valokuva-alaan liittyen mielenkiintoista minusta oli se, kun Femke van der Valke kertoi noin 22% World Press Photo -kilpailuun lähetetyistä kuvista oli jouduttu hylkäämään, koska niitä oli manipuloitu. Se, että asia tuodaan meille tietoon julkisesti, on hyvä muistutus siitä, että kriittisyys kuvia kohtaan on hyvä pitää mielessä koko ajan. Etenkin kun kuvasta puhutaan dokumentaarisena kuvana. Lisäksi se laittaa pohdiskelemaan myös meidän valokuvaajien etiikkaa ja moraalia tänä päivänä.

Toinen mielenkiintoinen huomio oli se, että yhden sarjan voittajakuva oli otettu puhelimella. Enää ammattikuvaaja (World press Photo -kilpailuun saa osallistua vain ammattivalokuvaajat) ei kuvaa vain “oikealla” kameralla.

 

Voittajakuvassa venäläinen homopari

Tanskalainen valokuvaaja Mads Nissen oli paikalla avajaisissa ja kertoi voittajakuvastaan. Hän aloitti puheensa suunnilleen näin:

“Kun kävelin aamulla hotellilta Sanoma-taloon, oli kadulla joukko keräämässä nimiä listaan, jolla vastustettiin homoliittoja. Heidän vieressään oli homo- ja lesbopariskuntia tuomassa julki oman näkökantansa. Ja kuinka he sen tekivät? –He eivät sylkeneet, huudelleet tai heitelleet kiviä nimien kerääjien päälle, vaan he suutelivat toisiaan. Kuinka vahva viesti. Meillä kaikilla on toivottavasti joku, jota rakastamme. Minulle ottamani voittokuva ei ole kuva homopariskunnasta, vaan kuva rakastuneesta pariskunnasta. Tämän aamuinen tapahtuma osoitti minulle, kuinka asia on akuutti kaikkialla, ei vain Venäjällä.”

Minusta on aina upeaa päästä kuuntelemaan valokuvaajista, kun he kertovat omista kuvistaan. Se avartaa aina. Minua kiinnostaa erityisesti se, mistä kuvaajat saavat ideat ja innostuksensa tekemiseen, ja kysyinkin tätä Madsilta. Mistä hän sai idean kuvata juuri homopariskuntia Venäjällä.

“Olin Pietarissa katsomassa Pride-kulkuetta ja tapasin siellä Pavel-nimisen miehen. Kun seisoimme kadulla, tuli homokammoinen mies kysymään Pavelilta, onko hän homo. Pavel vastasi rauhallisesti, että on. Saman tien mies löi Pavelia nyrkillä kasvoihin. Olin järkyttynyt ja täysin kyvytön tekemään mitään. Myöhemmin ymmärsin, että valokuva on aseeni ja siinä hetkessä tiesin, mitä kuvaan.”

Lisää »

#kännykkäpose_2

Jännitin koko eilisen päivän sitä, kuinka paljon porukkaa saapuu Mikko Pylkön kanssa järjestämääni #kännykkäpose photowalkiin. Jännitin niin paljon, etten muistanut jännittää sitä, että jos sää onkin huono, niin mitä sitten tehdään. No, aurinko paistoi upeasti ja Tampereen kansallismaisema, Tammerkosken ranta oli upeimmillaan. Ja porukkaakin saapui paikalle. Juuri sopiva määrä. Alkutunnelmissa kohtaamispaikalla, Koskikadun Wayne’s Coffeen nurkilla, joka onkin toinen työhuoneeni. Ja joku tarkka Valo ja valaisu -kirjan lukija saattaa tunnistaa myös kahvilan omistajan kirjan kuvista…

#kännykkäpose- Lisää »

Pose. Done. Mikä matka.

8.05.2015 · Tiina

POSE_Puputti

Luin juuri blogin, jonka olin kirjoittanut Valo ja valaisu -kirjan ilmestyttyä. Tällöin en osannut kuvitella, että kirjoittaisin useampia kirjoja. Mutta nyt toinen kirjani on tullut painosta ja lähtenyt maailmalle. Millainen on oloni? Millaista oli POSEn tekeminen?

Ja onnellisena luinkin jo eilen yhden kommentin – eräs tuttavani oli lukenut POSEa ensin ja lähtenyt sitten kuvaamaan. Olin iloinen lukiessani tätä kommenttia – juuri tätä varten kirja on tehty. Käyttöön, ei hyllyyn pölyttymään. Ja arvatkaa, millaista on suunnata nyt viikonloppuna Turkuun pitämään miljööhenkilökuvauksen kurssia. Voi sanoa kurssilaisille, että Valo ja valaisu -kirjasta voitte kerrata tämän ja POSE -kirjassa on lisää vinkkejä näihin asioihin. Ainutlaatuista :) Lisää »

#suomenoja #photowalk #canonkevat

15.04.2015 · Tiina

Näyttökuva 2015-04-15 kello 10.57.37
Alku maanantaina pidetylle kuvakävelylle Espoon Suomenojalla luotiin helmikuussa first ever kuvakävelyllä helmikuussa. Paikalla tuolloin oli Suomenojan Luonto ry:n kaksi perustajajäsentä Tuomas Heinonen ja Jukka Ranta. He saivat minut tarinallaan häkellyksiin toiminnallaan: he olivat perustaneet yhdistyksen suojellakseen Suomenojan luontoa ja dokumentoidakseen sen tapahtumia. Aktiivisuutta, mikä tuntuu harvinaiselta nykypäivänä. Ja erityisesti mieltäni lämmitti se, että juuri valokuvaajat tekevät hyvää.

Olihan paikka siis nähtävä ja toinen kuvakävely pidettiinkin oikeutetusti Suomenojalla. Odotin tapahtumaa innokkaasti – #luontokuvarookie – luontokuvaus on minulle melko tuntematon valokuvauksen osa-alue ja onkin ollut mielenkiintoista tutustua luontokuvauksesta innostuneisiin,  ja kuunnella heidän ajatuksiaan kuvaamisesta #joyofphotography #intohimo #innostus #jokapaivaoppiiuutta Lisää »

Ole valollisempi – BLINK

20.12.2014 · Tiina

xmas

Tässä joulukorttini ja lahjani Sinulle ystäväni. Toivon, että voit viettää joulun perheesi ja ystäviesi kanssa. Lisää »

Alle 16-vuotiaiden maajoukkueen nuoret leijonat olivat malleina Leijonat-lehden “Leijonien tyyli 2015″ -kuvauksessa. Vierumäellä kuvattiin myös Leijonat -lehden 4/2014 kansikuva, jossa nämä tulevaisuuden maajoukkuekiekkoilijat Aatu Luusuaniemi, Bernard Isiguzo, Eeli Tolvanen, Olli Kaskinen and Santeri Virtanen esittäytyivät.

U16_Puputti_Vierumäki_28

Leijonat-lehden päätoimittajan Pasi Mennanderin tavoitteena oli maajoukkueen tyylin esittelyn lisäksi tuottaa nuorille pelaajille mahdollisuus hioa esiintymistaitojaan tulevaisuutta varten. “Jokainen Suomi-paitaa kantava maajoukkuepelaaja tarvitsee esiintymistaitoja haastatteluissa, kuvissa, videoissa jne. Tällä projektilla voimme osaltamme tukea näiden taitojen kehittymistä. Tämän takia valitsin tähän projektiin juuri maajoukkuetaipaleensa aloittavat Nuoret Leijonat.”

U16_Puputti_Vierumäki_29 Lisää »

Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n 95-vuotisjuhlanäyttely esittelee jäsenten kuvia, jotka on palkittu kansainvälisissä ammattivalokuvaajien kilpailuissa eri puolilla maailmaa.

Useita suomalaisia ammattikuvaajia on palkittuja kilpailuissa viimeisen kymmenen vuoden aikana, mm. Ete des PortraitsLoupe Awards, FEP Annual Contest ja World Photographic Cup. Hyvä Suomi! Minulta on näyttelyssä kaksi kuvaa, jotka molemmat olen kuvannut Valo ja valaisu -kirjaan. Kuvat on palkittu Ete des Portraits- ja Loupe Awards -kilpailussa 2012.

Näyttely on avoinna 31.10.2014 asti kirjaston aukioloaikoina.

puputti_1

Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n hopeinen ansiomerkki

SAV juhli 95-vuotissyntymäpäiväänsä viime viikonloppuna Jyväskylässä. Syyspäivien ohjelmaan kuului mm. kahden ammattikuvaajan, Lauri Laukkasen ja Mikaela Löfrothin, esiintymiset.

Lisäksi kollegalleni, valokuvaaja Anne Yrjänälle, luovutettiin liiton kultainen ansiomerkki iltajuhlassa. Annen ajattelutapa on kollegiaalinen – hän miettii aina, miten asioista voisivat toisetkin ammattikuvaajat hyötyä, ja miten asioita voi jakaa yhteisesti. Hän myös toimii itse siten jokapäiväisessä elämässään. Onnea Anne :) Minulle luovutettiin liiton hopeinen ansiomerkki. Se oli iloinen yllätys.

20141012_213823 Lisää »

Overall_Puputti-32

Valaisulla on välillä – valaisun periaatteita miljöökuvauksessa

Pidin viime viikolla miljööhenkilökuvauksen ja valaisun työpajan Tallinnassa.

Miljööhenkilökuvauksessa valaisun tavoitteena on tukea vallitsevaa valoa. Sen takia heti, kun menee kuvauspaikalle, kannattaa tutkia ensin vallitsevan valon suunta, luonne ja väri. Kun tunnistaa nämä asiat vallitsevasta valosta, voi omilla lisävalonlähteillä valaista miljöössä siten, ettei “valaisu näy”. Lopullinen valokuva näyttää luonnolliselta, ikäänkuin “snapshotilta”.

puputti_lighting_diagram1

(1) Päävalo: Dedolight Panaura 5 with grid + valkoinen kertakäyttölakana lisädiffuusiona … käytin päävalona suurikokoista valonlähdettä, jotta sen luoma valo näyttää ikäänkuin ikkunanvalo ja kattovalo valaisisivat mallina olleen Lehon.

(2) Korkovalo, oikealla: Dedolight Classic Series Tungsten 100W + ladonovet … illuusio siitä, että mallin oikealla puolella oleva kattolamppu valaisee hänet.

(3) Korkovalo, vasemmalla: Dedolight Classic Series Tungsten 100W + ladonovet … illuusio siitä, että mallin vasemmalla puolella oleva kattolamppu valaisee hänet.

(4) Lisävalonlähde: Dedolight Classic Series Tungsten 100W + ladonovet … valaisin lisävalonlähteellä mallin takana olevan sohvan ja lattiaa, koska muuten ne olisivat jääneet liian tummiksi ja valottomiksi.

(5) Lisävalonlähde: Dedolight Classic Series Tungsten 100W + ladonovet … paikka, jossa työpaja pidettiin, on nimeltään Philly Joe’s ja seinällä olevassa kuvassa on Philly Joe.

(6) Lisävalonlähde: Dedolight Classic Series Tungsten 100W + ladonovet … ilman lisävalonlähdettä takana oleva baari olisi jäänyt liian tummaksi. Lisää »

IMG_5841

Kuva: Teija Tamminen-Saremaa

Valokuvataiteilijaystäväni avasi minulle jonkin aikaa sitten taiteen käsitteitä itseisarvo ja välinearvo. Teoksella voi olla itseisarvo – se on arvokas sellaisenaan. Sitä katsotaan teoksena, ja jolla tekijä haluaa ilmaista itseään. Katsoja tuo sitten tähän ilmaisuun oman tulkintansa.

Jos teoksella on välinearvo, sen pyrkimyksenä on herättää ajatuksia, keskustelua tai pohdintoja tekijän ajattelimista tai katsojan teoksista löytämistä teemoista. Nämä käsitteet avarsivat minulle taiteen, mutta myös valokuvauksen maailmaa.

World Press Photo Helsingissä – kuvia voi katsoa eri tavoin

Pohdin tätä asiaa, kun kävin katsomassa World Press Photo -näyttelyn Helsingissä. Näyttely on saanut julkisuutta mediassa ja se on herättänyt keskustelua. Itse kävin katselemassa kuvia kahteen kertaan ja olin yllättynyt siitä ihmismäärästä, joka paikalla oli molemmilla kerroilla. Ja ihmiset todella katsoivat kuvia, pysähtyivät niiden eteen. Kuulin juuri, että yli 25 000 ihmistä on nähnyt näyttelyn tähän mennessä.

Mielestäni World Press Photo -näyttelyn kuvilla on vahva välinearvo. Juuri tämä arvo on nostanut keskustelun ja tuonut esiin asioita, joista meillä tulee olla mielipide ja jopa kyvykkyys ja halua toimia. Perheväkivaltaa käsittelevät kuvat ovat juuri näitä. Ylen Kimmo Ohtonen pohdiskelee tätä blogissaan.

Kuva ja teksti toimivat yhdessä – teksti kertoo viitekehyksen, kuva kuvittaa, kertoo lisää, avaa uuden näkökulman. Ne toimivat yhdessä ja täydentävät toisiaan. Kuvalla ja tekstillä on viesti, joka voimakkaimmillaan saa meidät toimimaan, ei vain ajattelemaan.

Entäpä jos katsoo kuvia pelkästään kuvina – kuvina, joilla on itseisarvo. Millaisia visuaalis-kerronnallisia ja teknisiä valintoja kuvaaja on tehnyt ja miten ne vaikuttavat katsojaan.

Puhtaasi kuvia katsomalla, minuun tekivät suurimman vaikutukset urheilukuvien joukossa olleet Jia Guorongin kuvat voimistelijasta, “Competition on bars”. Neljän kuvan sarjassa oli ainoastaan voimistelijan kädet rekillä tai eritasonojapuilla (netissä koko sarja). Kuvat olivat mustavalkoisia ja niissä oli voimakas liike-epäterävyys. Kuvissa hartsi pöllysi ja liike eteni. Kuvien edessä melkein aivasti hartsipölyä ja näki voimistelijan koko liikkeen alusta loppuasentoon asti. Kuvat herättivät tunteita, muistoja, liikettä… Voiko vaikuttavaksi lehtikuvaksi tehtyä kuvaa katsoa vain visuaalisesti kiinnostavana ja hätkähdyttävänä kuvana?

Kuvan itseis- ja välinearvo voivat olla meille taas niitä käsitteitä, joilla jäsentää valokuvauksen maailmaa. Se on yksi tapa katsoa kuvia. Lisää »