Feed   LinkedIn   Twitter   EN

Olin neljännellä luokalla, kun KalPa pelasi silloista 1-divisioonaa. Seura jakoi lippuja ala-asteen oppilaille ja minäkin sain kaksi lippua. Isä vei minut peleihin.

Myöhemmin minulle on kerrottu, että tulin jäähallilta silmät loistaen ja ilmoitin haluavani pelata jääkiekkoa. Tätä ennen en ollut oikeastaan harrastanut mitään urheilua.

Onneksi Kuopioon oli edellisenä vuonna perustettu naisten joukkue. Ja pikkusisko seurasi perässäni harkkoihin, isä tuli joukkueen huoltajaksi ja myöhemmin äiti kuulutti pelejä tai oli kioskimyyjänä 🙂 Koko perheen harrastus siis 🙂 Myöhemmin opiskelujen myötä kaupunki vaihtui Jyväskyläksi ja joukkue JYP:ksi.

Siispä, kun olin pari viikkoa sitten katsomassa JYP-KalPa -välierää, ajattelin, että katson peliä tyynen puoleettomasti.

Sitten KalPa teki ensimmäisen maalin ja huomasin pomppaavani tuolilta 😀 Ja nyt KalPa on finaalipeleissä – toista kertaa seuran historiassa.

1991 finaaleja jännitettiin katsomassa, ja nyt minun oli mahdollista päästä legendaariseen Niiralan monttuun jälleen kerran. Tällä kerralla olin KalPa Radion tiimin jäsenenä ja näin sitten kuvasinkin radioon koko eilisen pelin ajan.

Ja mikä hienointa – Niiralan montussa oli upea tunnelma ja KalPa voitti. Lauantaina pelit jatkuu tämän hetkisessä kotikaupungissani Tampereella 😀

Lisää »

Viikko sitten aloitimme oikein porukalle tulevan kesän miljöökuvausten sesongin entisellä työpaikallani VVI:llä. Kyseessä oli ”Miljööhenkilökuvausta kevyellä kalustolla” -päivä, joka järjestettiin yhteistyössä Studiovarustamon ja VVI:n kanssa. Kevään alku ja tulevat miljöökuvaukset olivatkin houkutelleet paikalla oikein kivan kokoisen porukan. Kiitos jo tässä vaiheessa kaikille osallistuneille 🙂

Ennenkuin päästiin tositoimiin Robert Ruutsalo kertoi osallistujille Studiovarustamosta, Jarkko Viljanen VVI:stä ja sitten mentiinkin jo miljöökuvauksen maailmaan.

Lisäsalama täytevalona

Päivän kuvausdemoissa kevyt kalusto tarkoitti Bowensin XMT 500 -akkusettiä, jonka erityisominaisuus on se, että akku on sisäänrakennettuna välähdyspäihin.

Ekassa kuvausdemossa lähdin siitä, että havainnollistin valokuvauksellisen valon periaatteet samalla, kun selvitellään miljöökuvaukseen liittyviä yksityiskohtia.

Kun ollaan kuvaamassa miljöössä, on vallitseva valo, sen suunta, väri ja luonne niitä asioita, joiden perusteella kuvaaja tekee mm. valaisuun liittyviä valintoja.

Lisää »

Viime lauantaina pidin koulutuspäivän yhteistyössä Audico Systemsin kanssa. Teemamme kurssipäivässä oli jatkuvien valonlähteiden – eli halogeeni- ja LED -pohjaisten valojen – käyttö henkilökuvauksessa.

Jatkuvien valonlähteiden etuna on nimensä mukaisesti jatkuvuus; ne ovat ”koko ajan päällä”.

Näin se, mitä näet kamerasi etsimen läpi kuvaustilanteessa, on totta myös lopullisessa kuvassa. Itse pidän jatkuvilla valoilla työskentelystä juuri tämä takia.

Jatkuvien valonlähteiden etu on valon näkeminen koko ajan ja se helpottaa työskentelyä monessa kohdassa, mutta silti niiden kanssa työskenteleminen vaatii mielestäni osaamista. On ymmärrettävä valojen suuntaamisesta, usean eri valonlähteen kirkkauden suhteesta toisiinsa, kontrastin hallinnasta – kaikista niistä asioista, joista myös salamavaloilla kuvaava huolehtii. Ja tietenkin on ymmärrettävä valosta ja varjosta. Suosikkiaiheestani 😀

Viime lauantain koulutuksessa tarkoitukseni oli havainnollistaa osallistujille, kuinka työskennellä jatkuvilla valonlähteillä, kun kuvataan henkilöitä studiomaisissa olosuhteissa. Emme kuitenkaan lähteneet ihan vain teknisesti valonlähteistä, vaan sisällöllisenä ajatuksena oli havainnollistaa myös:

  • studio- ja miljöökuvauksen metodologinen ero –> kun kuvataan studiomaisissa olosuhteissa, valokuvaaja rakentaa ja hallitsee kuva-alalla näkyvää valoa
  • millaisen lähtökohdan valitsemme henkilökuvaamme: mainosmaisen, dokumentaarisen, taidekuvamaisen, muotokuvamaisen jne.
  • millaisen visualisoinnin valitsemme kuvaamme: onko kuvassa henkilö ja ja häneen liittyvää rekvisiittaa, vai ainoastaan malli, valo ja varjo
  • miten ohjaamme mallia kuvaustilanteessa, jotta saamme toivomamme lopputuloksen
  • miten asettelemme mallimme, jotta myös asento on viestin ja tavoitteen mukainen

Suurista valonlähteistä kohti pienempiä valonlähteitä

Lähdin liikkeelle kuvausdemoissa suurista valonlähteista ja pehmeästä valosta, ja iltapäivän pidentyessä siirryimme kohti pieniä valonlähteitä ja kovaa valoa.

Ensimmäisessä kuvausdemossa tehtiin klassinen ja aikaa kestävä henkilökuvan valaisu, jonka perusteet mielestäni jokaisen henkilökuvia tekevän tulisi hallita 🙂

Ja oikeastaan tärkeäksi tämän perustan mielestäni tekee se, että nämä ”valon näkemisen” perusteet eivät ole käytössä vain studiomaisesti tehtävässä henkilökuvassa, vaan valon ja varjon valokuvauksellinen rytmi on sitten siirrettävissä erilaisiin kuvauksiin miljöössä (ks. viimeisenä blogissa olevat kuvat, jotka olen ottanut Nuorten Jääkiekon MM-kisoissa vuosi sitten).

Ja tämä sama valon ja varjon rytmi on nähtävissä jokaisen ikkunan ääressä – kunhan osaamme nähdä sen 🙂

Päävalona (1) käytin tässä demossa Dedolight Panaura 5 -valonlähdettä, joka on suurikokoinen tasovalo. Se tuottaa varsin muotoilevaa ja pehmeää valoa. Tässä kohdassa valonlähteen edessä oli komle kerrosta läpikuultavaa diffuusiomateriaalia ja päällimmäisenä vielä valoa suuntaava, kankainen hunajakenno.

Täytevalona (2) toimi Dedolight DLEDRAMA-BI ja suuntasin sen takaseinän kauttaa kierrätettynä, jotta sekin tuottaa pehmeää valoa ja toimii samalla tilassa yleisvalona.

Taustavalona (3) oli pienikokoinen Dedolight Tungsten 100 Series -valonlähde. Kyseisen valonlähteen ominaisuus on se, että sen valokiilan voi asettaa tiukempaan spot- tai laajempaan flood -asentoon, jolloin taustan valon ja sen gradaation saa haluamansa kokoiseksi.

Lisää »

Ensi viikonloppuna taas tapahtuu valokuvausalalla, kun kokoonnutaan Helsinkiin perinteisille kuvamessuille 🙂

Tänäkin vuonna olen mukana Docendolavalla ja mutta joku on ehkä jo huomannutkin, että uutena juttuna on Hetken kuvia -valokuvanäyttely, joka on myös esillä messuilla. Tällä hetkellä kuvat ovat pohjustuksessa ja torstai kuluu kuvia ripustaessa. Jännittävää 🙂

Näyttelyn kuvathan oat osa tulevaa kirjaani, jonka aiheena on valokuvasommittelu. Tämän takia niin Docendolavalla pitämäni esitysten kuin muidenkin esitysten kuvamateriaali on näyttelyn kuvia. Kerron vain eri yhteyksissä kuvista eri viitekehyksissä, mm. kuvaamisesta, valinnoista, karsimisesta, teemoittelusta, järjestämisestä ja lopulta viimeistelystä.

Tavoitteeni on rakentaa luentokokonaisuus, joka innostaa kuvaamaan pidempiaikaista projektia ja rakentaa kuvista harkittu kokonaisuus. Ja kenties vielä tulostaakin se ihan oikeiksi valokuviksi digitiedostojen sijasta.

Tervetuloa kuuntelemaan, ja sitten tietenkin innostumaan, inspiroitumaan ja itse ilmaisemaan 🙂

Eli tällä teemalla mennään viikonloppu –ja ai niin, välillä olen antamassa vinkkejä mallien ohjaamiseen ja asentoihin, ja ehkä kaverikuvissakin kanssasi, JAS Kamerakaupan Photobooth -osastolla 🙂

 

Perjantaina 17.3.

14.00 -14.30 Hetken kuvia – Kuvaushetkestä kokonaisuudeksi (Kuva&Kamera -lava)

15.00 – 15.30 JAS Kamerakauppa (Photobooth -kuvausosatolla antamassa vinkkejä mallien ohjaamiseen ja asentoihin)

Lauantaina 18.3.

10.30 – 11.00 JAS Kamerakauppa (Photobooth -kuvausosatolla antamassa vinkkejä mallien ohjaamiseen ja asentoihin)

11.20 – 12.00 Sommiteltuja hetkiä (Docendolava)

13.30 – 14.00 Hetken kuvia – Kuvaushetkestä kokonaisuudeksi (Tietoisku -lava)

15.30 – 16.00 JAS Kamerakauppa (Photobooth -kuvausosatolla antamassa vinkkejä mallien ohjaamiseen ja asentoihin)

16.30 – 17.00 Hetken kuvia – näyttelykuvien viimeistely ja tulostaminen (Kamera-lehden osasto, 5b41)

Sunnuntaina 19.3.

10.30 – 11.00 Hetken kuvia – näyttelykuvien viimeistely ja tulostaminen (Kamera-lehden osasto, 5b41)

11.30 – 12.00 JAS Kamerakauppa (Photobooth -kuvausosatolla antamassa vinkkejä mallien ohjaamiseen ja asentoihin)

13.30 – 14.00 Hetken kuvia – Kuvaushetkestä kokonaisuudeksi (Tietoisku -lava)

15.00 – 15.40 Sommiteltuja hetkiä (Docendolava)

 

Päädyin viime marraskuussa sattumalta Inariin ja Camera Borealis -tapahtumaan. Samalla minulla oli ensimmäistä kertaa elämässäni mahdollisuus nähdä revontulia 🙂

Tiirailin siis ahkerasti taivaalle, mutten onnistunut näkemään oikein kunnon revontulia, tai oikeastaan en nähnyt mitään. Muuta kuin huikean määrän tähtiä. Itse tapahtumassa kyllä näin sitäkin enemmän kuvia revontulista, mutta ne aidot oikeat jäivät näkemättä 🙁 seuraavaan kertaan siis.

Itse tapahtuma oli kyllä mielenkiintoinen, ja siitä voit lukea lisää Kamera-lehden blogistani. 

Kuvasin kuvan Canon 5D Mark IV:lla ja objektiivina oli 24-70mm. Käytössäni oli 35mm polttoväli. Muut kuvaustiedot ovat: 2.8L. 3.5f, 1/100, ISO 800. Ensimmäistä kertaa minusta tuntuu, että digitaalisessa järjestelmäkamerassa uskaltaa nostaa ISO-arvoa.

Mallina kuvassa on Sini Ahonen, jonka sain mallikseni FB:n mallit ja kuvaajat -ryhmän kautta. Hauskaa Sinin tapaamisessa oli, että jutellessamme selvisi, että hänkin on savolainen ja kotoisin aivan kotikaupunkini Kuopion vierestä Siilinjärveltä 🙂 Hauska yhteensattuma. 

Ei ollut myöskään vaikeaa miettiä, kenelle soitan, kun tarvitse maskeerausta kuvaan – Kaikki POSE-kirjan maskeeraukset tekiävt Pihla Valli ja Alina Välimäki. Alina on tällä hetkellä Ranskassa kansainvälisessä lähetystyössä, mutta Pihla hyppäsi junaan ja tuli Tampereella luomaan Aurora Borealis -lookin kuvaukseen.

Kiitokset Sini ja Pihla yhteistyöstä 🙂

 

Aurora Borealis – revontulet kuvainspiraationa

Revontulet jäivät mieleeni Inarin reissun jälkeen. Aloin miettiä, kuinka toisin revontulet mukaan henkilökuvaan. Aloin pohtia asiaa pidemmälle keräilemällä kuvia Pinterest -tililleni. 

 

Kaamoksen aikaan luonto on levossa

Lähden useimmiten kuvien suunnittelussa kuvan viestistä eli siitä, mitä haluan kuvallani kertoa. Tämän jälkeen alan tehdä niitä valintoja, joilla suunnittelemani viesti välittyy kuvan katsojalle.

Tarkkasilmäisimmät ovat ehkä huomanneet POSE -kirjan alussa kaavion, joka on alla Ja ne, jotka ovat olleet kursseillani… no, kuvan viesti ja sen suunnittelu on varmasti tullut tutuksi hyvinkin konkreettisesti 🙂 Näitä asioita mietin ennen kuvausta ja teen valintoja siten, että kuvaan suunnittelemani viesti välittyy lopullisesta kuvasta.

Tästä kaaviosta voi olla Sinullekin apua, kun alat suunnittelemaan seuraavaa kuvaustasi. Itselleni tämä on hyvä työkalu, jonka avulla tulee ”paloiteltua” kuvaus pieniin osiin ja mietittyä, mitä kaikkea tulee huomioida mm. ennen kuvausta ja kuvauksen aikana. Tällöin varmistaa paremmin mm. sen, että kuvaushetkellä on mukana kaikki tarvittava rekvisiitta, oikeanlainen valaisukalusto ja mallillakin kenties jo kuvaukseen sopiva tunnelma.

Copyright: Tiina Puputti

 

Revontulien lisäksi mielessäni oli Suomen luonto ja se, että se on lepotilassa talven pimeimpään aikaan. Halusin kuvaan taivaalla loimuavien revontulien lisäksi maiseman. Hain siis ulkoa erilaisia oksia, joita sitten kiinnittelin jalustoihin mallin ympärille. Oksat luovat kuvaan visuaalisesti ja kerronnallisesti metsämäisen ympäristön. Valaisin taustaan revontulimaisia kuvioita ja pyysin mallia pitämään silmiään kiinni, jotta hän näyttäisi levolliselta ja uinuvalta. Käytin taustan valaisuun värikalvoja, mutta lopulliset värit ja niiden voimakkuden tein kuvankäsittelyvaiheessa.

Kaamoksen aikaan luonto on levossa – ideasta kuvaksi. Kerron seuraavassa blogissa mm. kuinka valaisin kuvan ja mitä muuta huomioitavaa kuvauksessa tapahtui. Miten sinä voisit hyödyntää henkilökuvissasi Suomen luontoa ja sen ilmiöitä?

 

Väriä kuviin

29.01.2017 · Tiina

Tyypillisesti suomalaisittain vaihdan vaatteideni väripaletin syksyn pimeyden laskeutuessa mustan ja harmaan sävyihin. Jotenkin tumman harmaa villapaita tuntuu kotoiselta ja aivan ihanan väriseltä 😀

Keväisin, kun valon määrä lisääntyy, lisääntyy myös värien määrä vaatteissa. Olen jo useana keväänä leikitellyt aamuisin pukeutuessani sillä, että puen ylleni vähintään kolmea eri väriä. Mielellään oikein kirkkaita värejä.

Värit ovat hauskoja pukeutumisessa, ja niin myös valokuvauksessa. Jos valo on kuvan peruselementti, niin värit ovat niitä kuvakerronnan ja -sommittelun keinoja, joista me kuvaajina voimme valita käyttöömme sopivimman.

Värillä voimme tehostaa kuvan viestiä, kiinnittää katsojan huomion johonkin tärkeään, kertoa tunnelmasta tai tunteesta jne. Lisää »

Aikaa joululahjaksi

21.12.2016 · Tiina

joulukortti_2016

Tänäkään vuonna en lähettänyt joulukortteja, enkä myöskään jakanut heijastimia. Itse olen kyllä pitänyt niitä ja huomaan, että ystävänikin huomioivat heijastumisensa seurassani ollessaan 🙂 Hyvä niin. Ei jäädä kukaan auton alle ainakaan sen takia, että ollaan ihan pimeitä.

Tänä vuonna halusin antaa aikaa. Olin eilen ensimmäistä kertaa elämässäni tekemässä vapaaehtoistyötä Asuinyhteisö Kontu-kodissa Koukkuniemessä. Alkujännityksen ja pienen tutustumisen jälkeen luin pari tuntia ympärilleni istuneille vanhuksille joulutarinoita ja vanhoja sananparsia. Työ jatkuu vuodenvaihteen jälkeen: tiedossa on lisää lukemista, ulkoilua jne. Pianoa en ole luvannut soittaa. Laulamista voin harkita 🙂

Kun jo käytämme heijastimia ja olemme valaistuja, antakaamme siis tänä jouluna aikaa toisillemme. Yhteinen aika tärkeiden ihmisten kanssa on arvokasta.

Hyvää Joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi. Valoisaa ja kuvarikasta Uutta Vuotta. Käytetään aikamme myös silloin hyvin.

 

inari-2

Kamera-lehden digilehden vastaava toimittaja Minna Jerrman soitti minulle viime vuoden lopulla ja kysyi lähtisinkö bloggariksi uusituille Kamera-lehden sivuille ja uuteen digilehteen. Minun ei tarvinnut kauaa miettiä, koska olihan tämä taas uusi haaste ja uusi kokeilu.

Ajatukseni blogista tiivistyi siihen, että bloggaan “valokuvaukseen liittyvistä ilmiöistä, ihmisistä, kuvista ja kommelluksista – niistä asioista, jotka ovat saaneet minut pohtimaan, tekemään uusia oivalluksia, ja jotka koen tärkeiksi ja jakamisen arvoisiksi.”

Joulukuun blogissa kerron, kuinka päädyin sattumalta Inariin Camera Borealis -tapahtumaan 🙂 Lue uusin blogi kokonaisuudessaan Kamera-lehden sivulta.

Pinterest, potretti ja pilvinen päivä, osa 1 julkaistiin viime viikolla Kamera-lehden blogissa. Siinä havainnollistin, millaisia asioita huomioin näiden kuvien valaisussa, kun kuvauspäivä oli pilvinen. Samoin kerroin siitä, että siirryin tälle vuosituhannelle ideakuvien keräämisessä 🙂

Olen nyt fiilistellyt useita kertoja miljöössä laajakulmaisen objektiivin kanssa, joten tällä kertaa valitsin kuvaukseen kiinteän 85 millisen (Canon EF 85mm 1.2L) . Lisäksi minulla oli käytössäni kevyt valaisukalusto. Kaikissa kuvisssa käytin valaisuun yhtä Canon Speedlite 600 EX-RT–  salamalaitetta, jossa oli valonmuokkajana valkea, läpimpuva sateenvarjo. Ja tämän setin pitämiseen pystyssä tarvittiin avustajanani ollutta Susannaa! Lisäksi mukanani oli Lastoliten Skylite Rapid -alumiinikehikko, johon oli kiinnitettynä musta kangas, jotta sain varjon haluamaani kohtaan.

Tässä blogissa lisää kuvia pilvisen päivän potrettisessiosta, ja myös lyhyt Behind the Scenes -video.

Kiitti mallina olleelle Jaakolle ja avustajana toimineelle Susannalle, joka myös kuvasi videopätkät 🙂

tiina_puputti_canon_nordic_28tiina_puputti_canon_nordic_16tiina_puputti_canon_nordic_23tiina_puputti_canon_nordic_30tiina_puputti_canon_nordic_02tiina_puputti_canon_nordic_27tiina_puputti_canon_nordic_31tiina_puputti_canon_nordic_26tiina_puputti_canon_nordic_04tiina_puputti_canon_nordic_29tiina_puputti_canon_nordic_08tiina_puputti_canon_nordic_03tiina_puputti_canon_nordic_06tiina_puputti_canon_nordic_09 Lisää »

Osallistuin eilen Suomen Ammattivalokuvaajat ry:n Syyspäiville, jossa oli esiintymässä valokuvaaja Brett Florens.

Bretin esitys oli inspiroiva ja mielenkiintoinen. Twiittasin esityksen ajan, mutta jos et ole Twitterissä tai et ollut paikan päällä eilen, niin keräsin twiittini juuri blogiksi. Ne ovat blogissa käänteisessä järjestyksessä, eli jos haluat edetä kronologisessa järjestyksessä, niin aloita lukeminen alimmaisesta.

Toivottavasti saat twiittien kautta uutta ajateltavaa omaan valokuvaustoimintaasi 🙂florens_sav_01florens_sav_02florens_sav_03florens_sav_04florens_sav_05florens_sav_06florens_sav_07florens_sav_08florens_sav_09florens_sav_11 Lisää »